Arrheforeion
| Arrheforeion | |
|---|---|
| Αρρηφόριον | |
| Sijainti | Akropolis, Ateena, Attika, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 400-luvun loppu eaa. |
| Tyylisuunta | doorilainen |
|
Ateenan Akropolis |
|
 |
|
Arrheforeion (m.kreik. Αρρηφόρειον; joskus myös Arreforeion tai Arreforion) oli antiikin aikainen rakennus Ateenan Akropolis-kukkulalla. Sitä käyttivät arrheforoi eli kulttitehtäviä suorittaneet nuoret tytöt.[1][2]
Arrheforeionina pidetään Akropoliin rakennusta, johon viitataan tutkimuksessa myös nimellä Rakennus III. Se sijaitsi kukkulan pohjoislaidalla Erekhtheionin ja Pandroseionin luoteispuolella, ja se oli rakennettu lähes kiinni kukkulan pohjoiseen linnoitusmuuriin. Arrheforeion rakennettiin suunnilleen 400-luvun lopulla eaa. Se edusti oletettavasti doorilaista tyyliä. Rakennuksen perustusten koko on noin 12 × 12 metriä ja siihen liittyneen pihan koko noin 16 × 9 metriä.[1][3] Rakennukselta johti maanalainen käytävä linnoitusmuurin toiselle puolelle Akropoliin pohjoisrinteellä olleelle niin kutsutulle Mykeneläiselle lähteelle sekä lukuisille pienille pyhäköille.[3][4]
Arrheforoi, joita oli kaksi kappaletta, olivat nuoria ylhäisten sukujen tyttöjä, joille oli uskottu Athenen kulttiin liittyviä tehtäviä muistumana Kekropsin tyttäristä ja Erikhthonioksen myytistä. Heidän tehtävänsä oli kutoa vuosittain uusi peplos Athenen kulttikuvalle Panathenaia-juhliin. Arrheforeion-rakennusta käytettiin ilmeisesti tässä työssä. Rakennuksen pihaa käytettiin esimerkiksi tyttöjen palloleikkeihin. Panathenaia-juhlissa peplos puettiin Athene Poliaan temppelissä ja myöhemmin Erekhtheionissa olleen vanhan Athenen kulttikuvan päälle.[2][3][4][5]
Rakennukseen liittyi myös Arrheforia-juhla, johon liittyneessä öisessä rituaalissa kyseisten tyttöjen piti kuljettaa jotain mystistä sisältänyt kori pois ja takaisin Akropoliille maanalaista tunnelia pitkin. Erään teorian mukaan tytöt olisivat noutaneet tuoretta multaa joltakin Afroditen puutarhapyhäköltä (mahdollisesti Afroditen ja Eroksen pyhäkkö) ja tuoneet sen esimerkiksi Pandroseionin pyhälle oliivipuulle. Näin kyseessä olisi ollut hedelmällisyysriiti.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hurwit, Jeffrey M.: The Athenian Acropolis: History, Mythology, and Archaeology from the Neolithic Era to the Present, s. 315–316. CUP Archive, 1999. ISBN 0521417864 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Arrephorion Ancient Greece. Viitattu 4.4.2016.
- ↑ a b c Arrephorion The Virtual Time Machine. Viitattu 4.4.2016.
- ↑ a b c The House of Arrephoreion Maquettes Historiques. Viitattu 4.4.2016.
- ↑ a b Rosenzweig, Rachel: Worshipping Aphrodite: Art and Cult in Classical Athens, s. 45–51. University of Michigan Press, 2004. ISBN 0472113321 Teoksen verkkoversio.