Arnold Hinds

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arnold Hinds (19. maaliskuuta 1896 Iniö – 29. huhtikuuta 1952 Helsinki)[1] oli suomalainen toimittaja, šakinpelaaja, šakkikirjailija ja tehtäväšakin teoreetikko. Omana aikanaan hän oli pätevimpiä henkilöitä lopputehtävien teorian alalla Suomessa. Hän suoritti merkittävän työn kokoamalla tiedot vuoteen 1946 mennessä julkaistuista suomalaisista lopputehtävistä. Työn tuloksena Hinds kirjoitti ja julkaisi Aarne Dunderin kanssa teoksen 111 suomalaista lopputehtävää.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arnold Hinds syntyi Iniön kunnassa (nykyään osa Paraisten kaupunkia). Hän valmistui ylioppilaaksi 1916. Sen jälkeen hän opiskeli laki- ja valtiotieteitä aluksi Åbo Akademissa ja sittemmin Helsingin yliopistossa, mutta jätti lopulta opinnot kesken ja suuntautui muille aloille.[1] Hinds loi 35-vuotisen uran šakkitoimittajana. Toimittajana hän kuului mm. Suomen Shakin ja Åbo Underrättelsers Schacktidningin toimituskuntiin. Lisäksi hänellä oli oma šakkipalsta Åbo Underrättelserissä.[2]

Toimittajan työn ohella Hinds oli merkittävä tehtäväšakin teorian asiantuntija Suomessa. Aluksi hän erikoistui lopputehtäviin. Työnsä ohessa hän keräsi huomattavan lopputehtäväkokoelman. Lopputehtävien tuntijana hänellä oli arvostettu asema myös kansainvälisellä tasolla. 1940-luvun puolivälissä hän alkoi tutustua myös mattitehtävien teoriaan. Pyrkimyksenä hänellä oli nostaa suomalaisen tehtävänlaadinnan yleistä tasoa. Hän sai muun muassa aikaan sen, että suomalaisen tehtäväterminologian nimikkeitä vakiinnutettiin käyttöön.[3] Siihen asti alan termistö oli ollut hyvin hajanainen ja eri nimikkeiden käyttö oli vaihtelevaa.

Hinds oli mukana Suomen Tehtäväniekkojen (ST) toiminnassa mukana yhdistyksen perustamisesta (1935) lähtien. Hän istui yhdistyksen hallituksessa useita vuosia toimien muun muassa varapuheenjohtajana, sihteerinä, taloudenhoitajana ja kirjastonhoitajana.[3] Hän ehdotti 1946, että ST alkaisi julkaista omaa pienimuotoista jäsenlehteä.[4] Ehdotus johti tulokseen ja perustettiin jäsenlehti nimeltä Suomen Tehtäväniekka, joka vuoden 2011 alusta on ilmestynyt nimellä Tehtäväniekka.[5]

Asiantuntemustaan lopputehtävissä Hinds pääsi hyödyntämään toimiessaan tehtävätuomarina kotimaisissa ja kansainvälisissä lopputehtäväkilpailuissa. Hänen merkittävin tuomaritehtävänsä oli Helsingin šakkiolympialaisten laadintakilpailun lopputehtäväryhmän tuomarina 1952. Tuomarina kisassa hänen ohellaan toimivat myös Visa Kivi ja Aarne Dunder. Suomen Tehtäväniekat organisoi Hindsin 50-vuotispäivän kunniaksi 1946 laadintakilpailun lopputehtäville. Kisan tuomarina toimi ansaitusti Hinds itse ja sen voitti suomalainen Julius Gunst.[6] Sittemmin Hinds toimi Aleksis Rautasen ja Ilmari Mäkihovin ohella tuomarina ST:n vuosikilpailussa 1948–1949. Yksinään hän tuomitsi samanaikaisesti pidetyn Suomen Shakin lopputehtävien vuosikilpailun.[7]

Hinds oli I luokan pelaaja.[2] Hän osallistui useita kertoja Helsingin Shakkiklubin (HSK) kerhoturnauksiin. Syysturnauksessa 1928 hän jakoi II luokan ryhmässä 2. sijaa A. Winterin voittaessa.[8] Keväällä 1930 hän oli kohonnut pelaajana jo I luokkaan ja voitti HSK:n kevätturnauksen I luokan ryhmän.[9] HSK:n samana vuonna järjestämässä niin sanotussa Bogoljubow-turnauksessa, jonka saksalainen suurmestari Efim Bogoljubow voitti, Hinds sen sijaan jäi viimeiseksi.[10] HSK:n syysturnauksessa 1930 hän oli 4. ja kevätturnauksessa 1931 jaetulla 3. sijalla.[11] Hän osallistui pelaajana Helsingin ja Tallinnan väliseen kaupunkiotteluun 1930 ja 1931 voittaen pelinsä kummallakin kerralla.[12] Sittemmin hän voitti vielä maksimituloksella HSK:n 60-vuotisjuhlan kunniaksi pidetyn yli 50-vuotiaille pelaajille järjestetyn ikämestariturnauksen 1946, jossa oli 6 osanottajaa[13] HSK:n klubiturnauksen mestariryhmässä 1947 hän oli 3.[14]

Pelaajana Hinds oli kiinnostunut käytännön pelin ohella myös avausteoriasta. Hän toimitti kahden vuosikymmenen ajan avausteorialle omistettua palstaa Schackvärldenissä.[2] Sen ohella Hinds toimitti myös lehden lopputehtäväosastoa.[3]

Šakillisista ansioistaan Hinds sai tunnustuksena ensijaossa 1947 šakin hopeisen ansiomerkin.[15] Hinds kuoli huhtikuussa 1952 sydänhalvaukseen kotonaan Helsingissä.[1]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hinds kirjoitti Aarne Dunderin (1914–1988) kanssa teoksen 111 suomalaista lopputehtävää. Teos sisältää suomalaisia valiolopputehtäviä, jotka on julkaistu vuosina 1890–1946.

  • Dunder, Aarne & Hinds, Arnold: 111 Suomalaista lopputehtävää, Kokoelma valiotehtäviä vuosilta 1890–1946, Suomen Shakki, Jyväskylä, 1948

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Manalle menneitä, Suomen Shakki 3/1952
  2. ↑ a b c Marko Tauriainen: Suomalaisia lyhytpelejä 11 Shakkihistoria.blogspot.fi, 13.3.2008 Viitattu 27.6.2013
  3. ↑ a b c Leo Valve: Arnold Hinds ja taideshakki, Suomen Shakki 4/1952
  4. ↑ Hannu Harkola: Summary of ST 3/2005 ST, 13.5.2005 (englanniksi) Viitattu 27.6.2013
  5. ↑ Hannu Harkola: Tehtäväniekka. Suomen tehtäväniekat ry:n jäsenlehti (Arkistoitu – Internet Archive) ST, 11.3.2013 Viitattu 27.6.2013
  6. ↑ Breider, Bruno & Dunder, Aarne & Kaila, Osmo: 123 suomalaista lopputehtävää. Kokoelma valiotehtäviä vuosilta 1946-71, s. 17, Porvoo: WSOY, 1972
  7. ↑ Breider, Dunder & Kaila 1972, s. 16
  8. ↑ Suomen Shakki 11b/1986, s. 573
  9. ↑ Suomen Shakki 11b/1986, s. 607
  10. ↑ Suomen Shakki 11b/1986, s. 598
  11. ↑ Suomen Shakki 11b/1986, s. 608
  12. ↑ Suomen Shakki 11b/1986, s. 602
  13. ↑ Suomen Shakki 11b/1986, s. 573
  14. ↑ Suomen Shakki 11b/1986, s. 609
  15. ↑ Myönnetyt shakin ansiomerkit 12.8.1947 –31.12.2011 (PDF) 31.12.2001. Suomen Shakkiliitto. Viitattu 27.6.2013.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arnold_Hinds&oldid=22725207”