A. R. Cederberg
A. R. Cederberg | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. heinäkuuta 1885 Tuusula |
Kuollut | 19. lokakuuta 1948 Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
Instituutti |
Tarton yliopisto Helsingin yliopisto |
Tutkimusalue | historia |
Tunnetut työt | Suomen historia vapaudenajalla I–II (1942–1947) |
Arno Rafael Cederberg, kirjailijanimi A. R. Saarenseppä, (2. heinäkuuta 1885 Tuusula – 19. lokakuuta 1948 Helsinki)[1] oli suomalainen historiantutkija ja arkistomies, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Hän loi tutkijanuran kahdessa maassa toimimalla historian professorina ensin Tarton yliopistossa vuosina 1919–1928 ja sitten Helsingin yliopistossa vuosina 1935–1948.
Helsingin yliopistosta tohtoriksi väitellyt Cederberg siirtyi 1919 vuonna Viroon, missä hänestä tuli Tarton yliopiston kotimaisen ja pohjoismaisen historian professori. Hän oli merkittävässä asemassa kun vastaitsenäistyneen Viron historiantutkimusta ja -opetusta sekä arkistolaitosta organisoitiin: Tallinnan ja Tarton valtionarkistot perustettiin pitkälti hänen suunnitelmiensa mukaan, ja hänen aloitteestaan syntyivät myös Viron historiallinen yhdistys Akadeemiline Ajaloo Selts sekä historiallinen aikakauskirja Ajalooline Ajakiri.[2] Lisäksi hän oppi viron nopeasti ja luennoi viroksi.[3] Työskenneltyään vuosikymmenen Virossa Cederberg palasi Suomeen, mistsä hänet valittiin vuonna 1935 Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian professoriksi.lähde?
1700-luvun historiaan keskittynyt Cederberg oli tutkijana antikvaarityyppi, joka keskittyi pikkutarkkoihin arkistotutkimuksiin ja uusien lähdelöytöjen tekemiseen. Hänen tuotannostaan valtaosa koostuukin artikkeleista ja lyhyistä yksittäistutkimuksista. Cederberg suhtautui myös hyvin kriittisesti 1920–1930-lukujen kulttuurihistorialliseen suuntaukseen, joka pyrki laajojen kokonaisuuksien tutkimiseen ja suuriin synteeseihin. Cederbergin pääteos on kaksiosainen Suomen historia vapaudenajalla (1942–1947), johon hän huipensi elämänmittaisen tutkimustyönsä 1700-luvun parissa.lähde?
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkaissut runsaasti artikkelita ja kirjallisuutta nimellä A. R. Cederberg; nimellä A. R. Saarenseppä artikkeleita sekä teokset
- Piirteitä Tohmajärven seurakunnan kirkollisista oloista vuosina 1721-1809. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1911
- Kuvauksia Pohjois-Karjalan maataloudellisista oloista. 1, Vuoden 1800:n vaiheille, Pohjois-Karjalan maanviljelysseura, 1912. Sarja:Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisuja; [5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yrjö Blomstedt: ”A. R. Cederberg”, Suomalaisia historiantutkijoita, s. 215-227. (Toim. Päiviö Tommila, Eino Jutikkala, Eino E. Suolahti, Yrjö Blomstedt, Pentti Papunen) Porvoo, Helsinki: WSOY, 1965.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Blomstedt s.226-227
- ↑ Arno Rafael Cederberg Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 4.5.2018. (viroksi) (suomeksi)
- ↑ Oliko Suomessa ja Virossa esihistorian mittaan useaan otteeseen sama kansa? Muinaisen DNA:n tutkimus avaa uusia tulkintoja menneisyydestä Yle Uutiset. 11.12.2022. Viitattu 16.12.2022.