Armenianjättiputki
| Armenianjättiputki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Apiales |
| Heimo: | Sarjakukkaiskasvit Apiaceae |
| Suku: | Ukonputket Heracleum |
| Laji: | sosnowskyi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Heracleum sosnowskyi |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) on sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimoon kuuluva kasvilaji.[1] Se kuuluu kaukasian- ja persianjättiputken ohella jättiputkiin eli jättiputkiryhmään, jonka lajien erottaminen toisistaan on vaikeaa.[2]
Laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella, ja siksi sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.[3]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armenianjättiputki on monokarppinen eli kerran kukkiva monivuotinen ruoho, joka kuolee kukittuaan. Se on yleensä yksivartinen ja varsi saattaa olla jopa viisi metriä korkea. Sen lehdet ovat muuntelevia, ja niiden muoto voi vaihdella typäköistä ja leveänpuoleisista lehtiliuskoista kapeisiin ja teräväkärkisiin. Lehtilapa voi olla jopa metrin levyinen. Kukan teriö säteittäinen, valkoinen. terä- ja verholehtiä yleensä viisi. Heteitä on viisi. Emiö yhdislehtinen, kaksivartaloinen, kaksiluottinen. Kukinto on kerrannaissarja, jossa on pienempiä sarjoja 50–120. Pääsarjan suojuslehdet varisevat aikaisin. Kukkii elo-syyskuussa. Sen hedelmä on 9–11 mm pitkä kaksilohkoinen matalaharjuinen lohkohedelmä. Se voi tuottaa jopa 50 000 siementä.[2][4]
Muutoin se muistuttaa ulkoasultaan suuresti yleisintä kaukasianjättiputkea ja sitä harvinaisempaa persianjättiputkea. Suomen luonnossa kasvaa myös alkuperäisiä isoja sarjakukkaiskasveja, mutta ne ovat selvästi jättiputkia pienempiä.[2][4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armenianjättiputken alkuperäinen kasvualue sijaitsee Koillis-Turkissa ja Kaukasiassa.[5]
Kasvin levinneisyys Suomessa tunnetaan huonosti, mutta sitä arvellaan kuitenkin olevan melko paljon tiedettyä enemmän. Venäjällä ja Virossa se on laajasti levinnyt.[2][6]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armenianjättiputki viihtyy aurinkoisilla alueilla, ja sen torjuntakeinoksi onkin kaavailtu joskus metsittämistä.[7]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armenianjättiputkea kehitettiin Euroopassa ja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan jälkeen karjalle rehukasviksi. Se sopi kuitenkin huonosti rehuksi, koska kasveja syöneiden eläinten maitoon ja lihaan tuli sivumakua. Vuonna 1957 sitä löydettiin ensimmäisen kerran Virosta, jossa sitä kasvaa nykyisin yleisesti maaseudun karjatilojen läheisyydessä.[6]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Plant List: Heracleum sosnowskyi theplantlist.org. Viitattu 24.8.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) Laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
- ↑ Vieraslajit.fi vieraslajit.fi. Viitattu 25.12.2017.
- ↑ a b Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) Luontoportti. Viitattu 25.12.2017.
- ↑ Govaerts, R. et al.: Heracleum sosnowskyi Manden. Plants of the World Online. 2023. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 25.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Korhonen, Mia: Jättiputken torjunta, s. 6–7. (Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö – Puutarhatalouden koulutusohjelma) Lepaa: HAMK, 2015. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 25.12.2017).
- ↑ Luontoturva Ky: Vieraslajit – Armenianjättiputki luontoturva.fi. Viitattu 25.12.2017.