Arla Foods
| Arla Foods amba | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osuuskunta |
| ISIN | GB0002577657 |
| Toimitusjohtaja | Peder Tuborgh |
| Kotipaikka | Aarhus, Tanska |
| Toimiala | elintarviketeollisuus |
| Tuotteet | maitotuotteet |
| Liikevaihto | 13,7 mrd EUR (2023) |
| Nettotulos | 114 milj. EUR (2023) |
| Tytäryhtiöt | muun muassa Arla Foods AB, Arla Oy |
| Omistaja | osuuskunnan jäsenet |
| Kotisivu |
www |
Arla Foods on kansainvälinen meijeriosuuskunta, jonka pääkonttori sijaitsee Aarhusissa, Tanskassa. Osuuskunnalla on 8 000 jäsentä seitsemässä Länsi-Euroopan maassa: Ruotsissa (25 %), Tanskassa (24 %), Isossa-Britanniassa (25 %), Saksassa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Hollannissa.
Arla Foods on Pohjoismaiden suurin maitotuotteiden valmistaja. Osuuskunnan liikevaihto vuonna 2023 oli 13,7 miljardia euroa [1] henkilökunnan lukumäärä noin 21 000.
Yhtiörakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiömuodoltaan Arla Foods on tanskalainen osuuskunta (Andelsselskab med begrænset ansvar, lyh. a.m.b.a.). Suomen Arla-yhtiön omistaa Arla Foods AB, jonka omistaja on emo-osuuskunta.[1]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arla-yhtiöt hankkivat maitoraaka-ainetta vuonna 2023 noin 13,9 mrd. kiloa. Maidon ostohinta oli keskimäärin 47 senttiä kilolta.[2][1]
Arlan tärkeimmät tuotemerkit ovat Arla, Lurpak (voi ja muut levitteet), Castello (juustot), Puck (sulatejuusto) ja Starbucks (kahvijuomat).[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arla Foods syntyi ruotsalaisen osuuskunta Arlan ja tanskalaisen osuustoiminnallisen yhtiön MD Foodsin yhdistyessä vuonna 2000. Arla Foods laajeni vuosina 2004–12, kun se perusti tai siihen liitettiin maitoalan liiketoimintoja useassa maassa: Kanadassa, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Tanskassa, Suomessa, Isossa-Britanniassa, Venäjällä, Hollannissa, Saksassa, Belgiassa ja Luxemburgissa. Marraskuussa 2006 Arla osti 30 % suomalaisen Ingman Foodsin meijeriliiketoiminnasta ja loppuosan elokuussa 2008.[2]
Melamiinikohu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arlan yhteistyömeijerin maitojauheessa havaittiin elokuussa 2008 melamiinia. Asian tultua ilmi yritys lopetti äidinmaitovastikkeiden valmistamisen Kiinassa. Melamiini aiheutti munuaiskivien muodostumisen äidinmaidonvastiketta saaneille lapsille. Lisäksi kolme lasta kuoli myrkytyksen seurauksena. Kiinan terveysministeriön mukaan vastikkeeseen joutunut melamiini on aiheuttanut yli 6 000 sairastumista. Melamiini joutui maitoon, kun maidontuottajat ja välittäjät jatkoivat maitoa vesilisällä ja tämän piilottamiseksi oli melamiinilla nostettu valkuaispitoisuus ennalleen ja näin vältetty ilmitulo vilppitesteissä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b About us - Annual Reports Annual Report 2014. 2015. Arla Foods. Viitattu 6.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Arla ostaa loputkin Ingmanin osakkeista Taloussanomat. 22.8.2008. Viitattu 16.2.2016.
- ↑ Arla Foodsin uusi meijeri Kiinassa keskeytti tuotannon maitoskandaalin takia Helsingin Sanomat. 17.9.2008. Viitattu 29.10.2011.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]