Arkkitehdit NRT
Arkkitehdit NRT Oy (entinen Arkkitehtitoimisto Nurmela, Raimoranta, Tasa Oy) on suomalainen arkkitehtitoimisto. Se on suunnitellut kaksi Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saanutta hanketta, Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen (2017)[1] ja Helsingin Olympiastadionin muutoksen ja laajennuksen (2020) yhdessä Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n kanssa[2], sekä kaksi Europa Nostran palkintoa saanutta peruskorjausta, Tapiolan uimahallin (2006)[3] ja Helsingin yliopiston Porthanian[4] peruskorjaukset.
Arkkitehdit NRT palkittiin vuonna 2006 Helsingin rakennuslautakunnan Rakentamisen Ruusulla. Perustelujen mukaan toimisto edusti tuolloin sekä ulkoiselta arkkitehtuuriltaan että tilaratkaisuiltaan uusia, rohkeita ideoita ja toimi paitsi kerrostalosuunnittelun edelläkävijänä, myös vaativien korjaushankkeiden taitajana alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen.[5]
Töitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yrjönkadun uimahallin perusparannus (valmistuminen 2025)
- Finlandia-talon muutos ja perusparannus (2024)
- Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK, Kotkan kampus (2024), yhdessä AOR Arkkitehdit Oy:n kanssa
- Helsingin Olympiastadionin muutos ja laajennus (2020) yhdessä Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n kanssa
- Harjuskortteli (Asunto-osakeyhtiöt Harjus, Smoltti ja Kossi), Helsinki, Verkkosaari (2021)
- Taideyliopiston Sibelius-akatemian R-talon peruskorjaus (2019)
- Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun pääkirjaston peruskorjaus ja muutos Harald Herlin -oppimiskeskukseksi (2017)
- Taideyliopiston Sibelius-akatemian N-talon peruskorjaus, Nervanderinkatu 15, Helsinki (2015)
- Merenkulkijantannan asuinkorttelit, Helsinki, Lauttasaari (2015)
- Pasilan konepaja-alueen asuinkorttelit, Helsinki (2007-2015)
- Turun yliopiston pääkirjaston peruskorjaus (2014)
- Talo Asikainen, yksityistalo, Helsinki, Munkkiniemi (2013)
- Helsingin Kulttuuritalon peruskorjaus (2012)
- Suomen pankin pääkonttori, vanhan osan peruskorjaus (2006)
- Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen peruskorjaus (2006)
- Helsingin päärautatieaseman länsisiiven korjaus- ja muutostyö liikekeskukseksi (2004)
- Hollolan pääkirjasto (2004)
- Talo Moby Dick, yksityistalo, Espoo (2003)
- Tennispalatsi, muutos ja peruskorjaus (1999)
- Helsingin kauppakorkeakoulun peruskorjaus (1998)
- Talo Into, yksityistalo, Espoo (1998)
- Kauppakeskus Bepop, Pori (1989), vuonna 1989 valmistuneiden rakennusten edustaja Arkkitehtitoimistojen liiton eri puolilla Eurooppaa kiertäneessä juhlanäyttelyssä vuonna 2008.[6]
- Paavo Nurmi -stadionin katsomo, Turku (1989)
- Kuhmon kaupunginkirjasto (1988)
Palkintoja ja tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuoden teräsrakenne -kunniamaininta 2024, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin uusi Kampus Kotkaan, yhdessä AOR Arkkitehdit Oy:n kanssa[7]
- Mies van der Rohe Award, shortlist-ehdokas 2022. Olympiastadionin perusparannus ja laajennus, yhdessä Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n kanssa[8]
- Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto 2020, Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen, yhdessä Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n kanssa[2]
- Vuoden Betonirakenne 2020. Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen, yhdessä Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n kanssa[9]
- Vuoden Puupalkinto 2020, Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen, yhdessä Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n kanssa[10]
- Arkkitehtuurin Finlandia 2017, Aalto-yliopiston Harald Herlin Oppimiskeskus[1]
- Vuoden Betonirakenne 2010, kunniamaininta, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Paja-rakennus[11]
- Porissa sijaitsevan kauppakeskus Bepop oli vuonna 1989 valmistuneiden rakennusten edustaja Arkkitehtitoimistojen liiton eri puolilla Eurooppaa kiertäneessä juhlanäyttelyssä vuonna 2008.[6]
- Kestävä Kivitalo 2007, Katajanokan Mastokadun asuinkortteli[12]
- Europa Nostra -mitali 2006, Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen korjaustyölle
- Rakentamisen Ruusu 2006
- Mies van der Rohe Award -ehdokas 2005, Talo Moby Dick[13]
- Vuoden teräsrakenne 2003, Talo Moby Dick[14]
- Vuoden Betonirakenne 1998, Tennispalatsin muutos ja peruskorjaus[15]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1993–2006 toimiston nimi oli Arkkitehtitoimisto Nurmela, Raimoranta, Tasa Oy ja sitä ennen vuodesta 1979 lähtien saman niminen avoin yhtiö. Yrityksen perustivat arkkitehdit Matti Nurmela (1946–2012), Kari Raimoranta (s. 1945) ja Jyrki Tasa (s. 1944).[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto Alvar Aallon rakennuksen peruskorjaukselle Yle Uutiset. 2.10.2017. Viitattu 16.5.2024.
- ↑ a b Olympiastadionin peruskorjaus voitti Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon Yle Uutiset. 5.10.2020. Viitattu 16.5.2024.
- ↑ Palkittu peruskorjaus Iltalehti. 30.5.2008. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ Helsingin yliopiston Porthanian korjaustyö palkittiin Yle Uutiset. 26.4.2007. Viitattu 16.5.2024.
- ↑ Jääskeläinen, Lauri ym.: Rakentamisen Ruusu 1995–2006, s. 135. Helsinki: Helsingin kaupungin rakennuslautakunta, 2008. ISBN 978-952-223-051-5 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.7.2022).
- ↑ a b ATL:n ”20 vuotta suomalaista arkkitehtuuria” -näyttely esillä Bratislavassa Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry. Viitattu 1.6.2014.
- ↑ Vuosaaren biolämpölaitos pokkasi Vuoden teräsrakenne -palkinnon Rakennuslehti. 19.11.2024. Viitattu 21.11.2024.
- ↑ The Tikkurila Church and the Helsinki Olympic Stadium… Archinfo. 19.1.2022. Viitattu 18.5.2024. (englanti)
- ↑ Loisalo, Nina: Vuoden 2020 Betonirakenne – Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen Betoni-lehti. 12.3.2021. Viitattu 18.5.2024.
- ↑ Vuoden 2020 Puupalkinnon saa Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus ja uudistaminen Puuinfo. 5.11.2020. Viitattu 18.5.2024.
- ↑ Kymenlaakson ammattikorkeakoulun uudisrakennus ”Paja” Betoni. Viitattu 18.5.2024.
- ↑ Törmänen, Eeva: Vastaus kovaan tuuleen toi kivitalopalkinnon Katajanokalle Tekniikka&Talous. 9.5.2007. Viitattu 18.5.2024.
- ↑ EUMiesAward miesarch.com. Viitattu 18.5.2024.
- ↑ LYHYESTI | Vuoden teräsrakennepalkinto espoolaiselle omakotitalolle Helsingin Sanomat. 27.11.2003. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ Aiemmat kilpailut: Vuoden betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien Betoniteollisuus ry. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 12.7.2012.
- ↑ Toimistoreferenssi (PDF) Arkkitehdit NRT Oy. Arkistoitu 1.6.2014. Viitattu 1.6.2012.