Arkijärki
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Arkijärjellä eli arkiajattelulla (engl. common sense, ”maalaisjärki”, ”talonpoikaisjärki”) tarkoitetaan käytännöllistä järkeä.[1]
Tietoteoriassa common sense -ajattelua on puolustanut muun muassa G. E. Moore. Thomas Reidin filosofiassa arkijärki on, tai ainakin sen tulisi olla kaiken tieteen perusta. Tämä on myös Thomas Reidin ja David Humen välisen kiistan ydin.
Suomessa Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimisto on antanut arkijärjelle kaksi hyponyymia: maalaisjärki ja kaupunkilaisjärki. Kielitoimiston mukaan maalaisjärki tarkoittaa käytännöllistä järkeä, kun taas kaupunkilaisjärki tarkoittaa tervettä järkeä.[2] Kaupunkilaisjärjessä korostuvat muun muassa järjen joustavuus sekä nopea päätöksenteko arjen muuttuvissa tilanteissa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ”Maalaisjärki: terve, käytännöllinen järki, arkijärki”, Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004.
- ↑ a b Terve järki valunut maaseudulta kaupunkeihin Yle ilmiöt, 2.10.2013. Viitattu 9.1.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikkinen, Kirsi: Arkijärki hylkii tiedettä Tiede 8.2.2011