Arkesseia
| Arkesseia | |
|---|---|
| Ἀρκέσσεια | |
| Sijainti | |
  Arkesseia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Arkása, Kárpathos, Kárpathos-Kásos, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Eteläiset Sporadit |
Arkesseia (m.kreik. Ἀρκέσσεια) tai Arkeseia (m.kreik. Ἀρκέσεια) (lat. Arcesia/Arcesine) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Karpathoksen saarella Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Arkásan kylän lähellä.[1][2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkesseia sijaitsi niemessä olevalla kukkulalla Karpathoksen länsirannikolla noin kilometrin länteen nykyisestä Arkásan kylästä. Paikka tunnetaan nykyisin sen raunioihin viittaavalla nimellä Palaiókastro tai Paliókastro (”Vanha linna”).[4][5] Arkesseian kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkesseian historiasta tiedetään vain vähän. Sen paikka on ollut asuttu jo mykeneläisellä kaudella.[3] Antiikin aikana klassisella kaudella Arkesseia kuului saaren kolmen merkittävimmän poliksen (tripolis) joukkoon Brykuksen ja Karpathoksen ohella. 400-luvulla eaa. kaupunki kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon.[1][6] Löytöjen perusteella asutus paikalla vaikuttaa jatkuneen hellenistiselle ja vielä varhaiskristilliselle kaudelle saakka.[7] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Arkasieus (Ἀρκασιεύς) tai Arkaseieus (Ἀρκασειεύς).[1]
Alueen arkeologiset tutkimukset suoritettiin 1930-luvulla Dodekanesian saarten italialaisvallan aikana.[3][7]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkesseian paikalta on löydetty kaupungin jäänteitä geometriselta hellenistiselle kaudelle. Kaupungilla oli akropolis, joka on ollut ympäröity muurein. Muurit on ajoitettu klassiselle ja hellenistiselle kaudelle, ja ne ympäröivät noin 1,5 hehtaarin kokoisen alueen.[1] Vanhin osa muureista on kuitenkin oletettavasti mykeneläisaikaista kyklooppimuuria.[3] Kukkulalla on myös useiden rakennusten sekä muun muassa vesisäiliöiden raunioita. Kaupungilla oli kaksi satamaa, jotka sijaitsivat kukkulan koillispuolella.[7]
Varhaiskristillisellä kaudella kaupungin paikalla on ollut useita basilikakirkkoja eri rakennusvaiheissa. Varhaisin, Alypoksen basilikana tunnettu kirkko tuhoutui 500-luvun jaa. alkupuolella. Tämän jälkeen rakennettiin uusi, Pyhälle Anastasialle omistettu kolmilaivainen basilikakirkko, jonka pituus oli noin 25 metriä. Muun muassa sen mosaiikkilattiaa ja marmoripylväitä on säilynyt. Basilikan rauniot ovat myöhemmän Pyhän Sofian (Agía Sofía) kirkon lähellä akropoliin itäpuolella. Kolmas basilikakirkko tunnetaan Eukharistoksen basilikana.[7][3]
Sisämaasta noin 1,5 kilometriä itään on löydetty mykeneläisaikainen kammiohauta 1500-luvulta eaa. Haudan sisällä oli paljon keramiikkaa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”486 Arkesseia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ Αρκάσα Καρπάθου: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 16.9.2018. Viitattu 15.10.2018.
- ↑ a b c d e f Arkeseia (Karpathos) 7 Arkassa - Αρκέσσεια ToposText. Viitattu 15.10.2018.
- ↑ Arkasa Karpathos Info. Viitattu 15.10.2018.
- ↑ Παλαιόκαστρο Αρκάσας Aegean Islands. Arkistoitu 17.10.2018. Viitattu 15.10.2018.
- ↑ Hansen, M. H. & Raaflaub, K. (eds.): More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 150. Papers from the Copenhagen Polis Centre 3. Historia Einzelschriften 108. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1996. ISBN 3515069690. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d Αρκάσα Καρπάθου: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.10.2018.