Arghandab
| Arghandab | |
|---|---|
 Arghandabin ja Helmandjoen kartta |
|
| Maat |
 Afganistan |
| Kunnat | Kandaharin maakunta, Helmandin maakunta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Pinta-ala | 52 955 km² |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Kuh-e Safid |
| Laskupaikka |
Helmand Laškar Gah |
| Mittaustietoja | |
| Pituus | 562 km |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Arghandab on Helmandjoen sivujoki Afganistanissa. Joki alkaa Kuh-e Safidin vuorilta ja se laskee 562:n kilometrin jälkeen Helmandjokeen lähellä Laškar Gahin kaupunkia. Joen varrella sijaitsee Dahlan pato ja huomattava osa sen vedestä käytetään maatalouden tarpeisiin.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arghandabin nykyinen nimi mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1200-luvulla muodossa Ab-e Argand. Vanhemmissa lähteissä jokeen viitataan muilla nimillä. Avestassa jokea kutsutaan nimellä Haraxaiti ja Ptolemaios viittasi siihen nimellä Arachos.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arghandab alkaa Koh-e Safid-vuorilta noin 3 900 metrin korkeudelta, josta se virtaa 562 kilometrin matkan länteen laskien viimein Helmandjokeen[1] lähellä Laškar Gahin kaupunkia. Arghandab on suurin Helmandjoen sivujoista.[2] Arghandabin suurin sivujoki on Dori. Arghandabin valuma-alueen koko on Afganistanissa 52 955 km², minkä lisäksi se käsittää pienen osan Pakistania Spin Bolakin itäpuolelta.[1]
Joessa virtaavan veden määrä vaihtelee huomattavasti vuosittain. 25-vuoden pituisen mittausjakson aikana Arghandabjoen keskimääräinen vuotuinen veden määrä oli 1 251,3 megalitraa.[2] Ylävirralla suurin veden määrään vaikuttava tekijä on sulavan lumen määrä. Alavirtaan päin korostuu sadeveden merkitys. Alavirrassa virtaus on suurimmillaan maaliskuun ja huhtikuun välillä.[1]
Noin 34 kilometriä Kandaharista koilliseen sijaitsee Dahlan pato. 1950-luvun alussa rakennettu pato on tehty joen veden määrän hallitsemiseksi ja maatalouden keinokasteluun. Sähköä sillä ei tuoteta. Padolla ja sen mahdollistamalla keinokastelulla on ollut huomattava vaikutus esimerkiksi Kandaharin keitaan alueella. Ongelmaksi on muodostunut joen kuljettaman maa-aineksen kerääntyminen padon tekojärveen, joka pienentää jatkuvasti sen tilavuutta vuosien kuluessa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e D. Balland: ARḠANDĀB RIVER Encyclopædia Iranica. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b John W. Whitney: Geology, Water, and Wind in the Lower Helmand Basin, Southern Afghanistan (pdf) Scientific Investigations Report 2006–5182. U.S. Geological Survey. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)