Argand-lamppu
Argand-lamppu on kotitalouskäyttöön tarkoitettu öljylamppu, joka tuottaa 6–10 kynttilää vastaavan valaisuvoiman ja jonka keksi ja patentoi 1780-luvulla sveitsiläinen fyysikko Aimé Argand. Argandin tavoitteena oli saada lampun valovoima niin suureksi, että laitetta voitaisiin käyttää majakoissa. Valaisuvoimakkuuden parantumisen lisäksi sydänlangan ja öljyn puhtaampi palaminen vähensi tarvetta sydänlangan niistämiselle.
Ranskassa Argand-lamppu tunnetaan nimellä ”quinquet” Antoine-Arnoult Quinquetin mukaan. Hän oli pariisilainen apteekkari, joka käytti Argandin alkuperäistä ideaa ja saattoi sen ihmisten tietouteen Ranskassa. Hänelle annetaan joskus kunnia lasisen putken lisäämisestä lamppuun.[1]
Toimintaperiaate
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Argand-lampussa oli asennettuna sylinterin muotoinen litteä sydänlanka siten, että ilma saattoi kulkea sekä langan keskeltä läpi että langan ulkopuolelta ja jatkaa sylinterimäisen piipun läpi, mikä vakautti liekkiä ja paransi ilman virtausta. Aikaisimmat mallit käyttivät mattalasia, joka oli joskus sävytetty langan ympäriltä.
Argand-lampussa käytettiin valasöljyä, rapsiöljyä, oliiviöljyä[2] tai muuta kasviöljyä polttoaineena, jota syötettiin painovoimalla säiliöstä, joka oli asennettuna polttimon yläpuolelle.
Alkuperäisen Argand-lampun haittapuolena oli, että öljysäiliön piti olla polttimon tasan yläpuolella, koska raskas ja tahmea kasviöljy ei olisi jaksanut nousta korkealle sydänlankaa pitkin. Tämä teki lampun yläosasta painavan ja langetti varjon yhteen suuntaan lampun liekistä. 1800-luvun Carcel-lamppu ja Franchotin moderaattorilamppu vuodelta 1836 välttivät nämä ongelmat.
Samaa periaatetta käytettiin myös ruoanlaitossa ja veden keittämisessä johtuen sen 'kyvystä paljon voimakkaampaan kuumuuteen ilman savua'.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Argand-lamppu oli Thomas Jeffersonille uutta Pariisissa vuonna 1784. Hänen mukaansa se antoi ”valoa saman kuin kuudesta kahdeksaan kynttilää.”[4]
Nämä uudet lamput, jotka olivat huomattavasti paljon monimutkaisempia ja kalliimpia kuin edelliset alkeelliset öljytuikut, omaksuttiin ensiksi hyväosaisten keskuudessa, mutta pian ne levisivät Euroopassa ja Amerikassa keskiluokkaan ja lopulta myös vähemmän varakkaille. Argand-lamppuja valmistettiin koristeellisina joka lähtöön ja niistä tuli nopeasti suosittuja Amerikassa.[5]
Argand-lamppu hallitsi markkinoita 1850-luvulle asti, jolloin petrolikäyttöiset öljylamput otettiin käyttöön. Valopetroli oli edullisempaa kuin kasviöljy, se tuotti valkoisemman liekin, ja alhaisen viskositeetin ansiosta valopetroli nousi helposti sydänlankaa pitkin ylös täten poistaen tarpeen monimutkaisille mekanismeille, joilla syötettiin polttoainetta polttimoon.
Argand-lamppu majakkalyhtynä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun perin majakat oli varustettu avotulella jossa oli omat ongelmansa; nopeasti kehitys kulkikin siihen että niiden sijaan käytettiin kynttilöitä.
Vuonna 1716 rakennettiin ensimmäinen Yhdysvaltojen majakkatorni Bostoniin; sen valonlähteenä oli sianihralla palava öljylamppu. Öljylampun paha ongelma oli antiikista periytyvä pyöreä sydän, joka paloi epävarmasti ja epätasaisesti; vuonna 1746 Englannissa kehitettiin litteät lampunsydämet, jotka paloivat tasaisesti.
Litteän sydämen kokoa rajoitti sen leveys. Aimé Argand kehitti vuonna 1785 uuden mallin, jonka lieriömäinen sydän päästi ilmaa myös liekin sisäpuolelle ja sai tämän palamaan kirkkaammin ja taloudellisemmin; hyvin pian niitä alettiin sijoittaa sisäkkäin, mikä teki uudesta lampputyypistä ennennäkemättömän tehokkaan ja taloudellisen.[6]
Aluksi polttoaineena oli hamppu- tai naurisöljy, mutta ne osoittautuivat erityisesti Pohjoismaissa mahdottomiksi kylmissä oloissa, joten vähitellen ne korvasi tehokkaampi ja jäätymätön petroli. Argand-lyhdystä tulikin toistasadan vuoden ajaksi hallitseva lyhtymalli, kunnes ensin Gustaf Dalénin asetyleenivalo syrjäytti sen; myös sähkö alkoi tehdä voimalla tuloaan: Eddystonen majakka Cornwallin rannikolla oli edelläkävijä: se muutettiin suoraan öljyvalolta sähkökäyttöiseksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sherman, Mimi: Part 7: The Central Draft Burner: Ami Argand's Contribution to the American Home. Art History at The Graduate Center, CUNY. Arkistoitu 26.6.2010. Viitattu 19.9.2020. (englanniksi)
- Dimond, E. W. Palamisen kemia (E. R. Fiske, 1857), s. 139 ff.
- Wolfe, John J., Brandy, Balloons, & Lamps: Ami Argand, 1750-1803 (Southern Illinois University, 1999) ISBN 0-8093-2278-1.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ "Lamp." Columbia Electronic Encyclopedia, 6Th Edition (2011): 1. Academic Search Premier. Web. 5 Dec. 2011. (englanniksi)
- ↑ "Lamp." Encyclopaedia Britannica: or, a dictionary of Arts, Science, and Miscellaneous Literature. 6th ed. 1823 Web. 5 Dec. 2011
- ↑ An Encyclopędia of Domestic Economy:Comprising Such Subjects As Are Most Immediately Connected with Housekeeping, s. 841. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio.
- ↑ Crowley, John E. The Invention of Comfort: Sensibilities & Design in Early Modern Britain & Early America. Baltimore, MD: Johns Hopkins UP, 2000. Web. 5 Dec. 2011. (englanniksi)
- ↑ McCullough, Hollis Koons. Telfair Museum of Art: Collection Highlights. McCullough, Hollis Koons. Telfair Museum of Art: Collection Highlights. Savannah, GA: Telfair Museum of Art, 2005.Web. Viitattu 5.12.2011.
- ↑ Seppo Laurell: Majakat; Luotsiliitto 1989. ISBN 952-90048-1-8, s. 16–18.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Luonnollinen | |
|---|---|
| Palaminen | |
| Hehkuminen | |
| Fluoresenssi | |
| Valokaari | |
| Kaasupurkauslamppu | |
| Muut |