Arenan talo
| Arenan talo | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Siltasaari (Kallio), Helsinki |
| Rakennustyyppi | asuin- ja liikerakennus |
| Valmistumisvuosi | 1924 |
| Suunnittelija | Lars Sonck |
 |
|
Arenan talo on Helsingin Hakaniemessä sijaitseva liike- ja asuinrakennus, joka kattaa kokonaan kolmionmuotoisen korttelin Hakaniemen torin pohjoispuolella. Sitä ympäröivät kadut Hämeentie, Siltasaarenkatu ja Toinen linja. Tanskalaisen mallin mukaisen punatiilisen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lars Sonck ja se valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1924 ja 1929.
Talon länsipuolella sijaitsee Ympyrätalo ja itäpuolella Hakaniemen kauppahalli. Hämeentie alkaa Arenan talon ja kauppahallin välistä. Pohjoisessa talo rajoittuu Toiseen linjaan. Välittömässä läheisyydessä on myös Hakaniemen metroasema. Korttelissa toimii kaksi taloyhtiötä. Lännenpuoleisella sivulla on Asunto Oy Arena, koillisen- ja kaakon puoleisilla sivuilla on Asunto Oy Helsingin Kalliolinnat.
Raitiolinjat 3 ja 9 kulkevat talon länsipuolelta Siltasaarenkatua, linjat 6 ja 7 kulkevat itäpuolitse Hämeentietä. Vuoteen 2020 asti rakennuksen ympäri kiersi ns. ”Arenan silmukka” -raide, jota käytettiin vain poikkeusliikenteessä. Siten talo oli täysin raitioteiden ympäröimä. Talon alakerrassa toimi vuoden 2009 loppuun asti Komediateatteri Arena.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Siltasaari oli vielä nimensä mukaisesti saari, nykyisen Arenan talon edessä sijaitsi tulliportti ja Pikkusilta, josta Itäinen Viertotie (nykyinen Hämeentie) lähti kulkemaan koillista kohti. Helsingin raitioliikenteen sähköistyksen myötä Helsingin Raitiotie- ja Omnibus-Osakeyhtiö hankki Arenan talon tontin eli korttelin 301 omistukseensa, ja tontille valmistui Waldemar Aspelinin piirtämä Hakaniemen voimalaitos vuonna 1900. Se lopetti toimintansa kesäkuussa 1914.[1] Vuonna 1916 tontti myytiin Oy Arena Ab:lle, hinta oli 450 000 markkaa. Talon ensimmäinen vaihe torneineen valmistui Hämeentien ja Siltasaarenkadun risteykseen 1924. Kaksi pohjoisempaa tornia ja loput rakennuksesta valmistuivat vuonna 1929.
Alkuaan Arenan talossa oli ristikkoikkunat, jotka muutettiin yksiruutuisiksi. Rakennustaiteellisesti ratkaisua pidettiin epäonnistuneena.[2] Kesällä 2010 valmistuneessa ikkunaremontissa taloon palautettiin taas ristikkoikkunat. Sisäpihan puolella on säilytetty ristikkoikkunat. Arenan talon tornissa Saija ja John Bertil Sarlinin asunnossa oli Helsingin ensimmäinen radioasema Radiola vuonna 1924. Asunnosta lähetettiin ohjelmia Nuoren Voiman Liiton laitteistolla. Suomen ensimmäinen radiolähetys oli lähetetty Tampereella hieman aiemmin.[2] Talossa ovat toimineet muun muassa elokuvateatterit Arena 1 ja Arena 2, joiden nimi jonkin aikaa oli Roxy ja Tuulensuu. Vuosina 1995–2010 talossa toimi Komediateatteri Arena.[3] Nykyisin teatteritiloissa toimii Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämö[4]. Luoteistornissa oli alun perin pesutupa vanhanaikaisine puupaljuineen. Oltuaan vuosia tyhjänä torni kunnostettiin toimistotilaksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nenonen, Kaija ja Toppari, Kirsti: Herrasväen ja työläisten kaupunki Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0, sivut 90–93
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pertilä, Jaakko: Helsingin raitiotiet 1: 1890-1950, s. 59. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2023. ISBN 978-952-7260-33-3
- ↑ a b Herrasväen ja työläisten kaupunki, sivu 93
- ↑ Komediateatteriarena.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämön sivut
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arenan talo Wikimedia Commonsissa
