Areiopagi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Areiopagi
Ἄρειος πάγος

Areiopagi Akropoliilta nähtynä.

Tyyppi
mäki, kallio (en)View and modify data on Wikidata
Sijainti
Korkeus merenpinnasta
115 m
Kartta
Koordinaatit

Areiopagi (joskus myös Areopagi; m.kreik. Ἄρειος πάγος, Áreios págos, "Areen kukkula") on Ateenassa Akropolin luoteispuolella sijaitseva kukkula. Kukkula on saanut nimensä siitä, että se oli alun perin omistettu Ares-jumalalle. Kukkulalla toimi antiikin aikana siitä nimensä saanut areiopagin neuvosto.[1]

Areiopagin kukkula.

Areiopagin kukkula sijaitsee antiikin aikaisen Ateenan alueen keskellä Akropolis-kukkulan ja Agoran välisellä alueella, Agorasta etelään ja Akropoliista luoteeseen. Areiopagin länsipuolella on Pnyksin kukkula. Kukkulan korkeus on noin 115 metriä.[2] Areiopagi on marmorikiveä ja nykyisin lähes paljas. Kukkulan pohjoisrinne on jyrkkä, ja pääsy ylös on eteläsivulta kallioon kaiverrettuja portaita pitkin. Paikalta on hyvä näköala Akropoliille ja Agoralle.[3][4]

Mytologia ja historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisen mytologian mukaan kukkula sai nimensä siitä, että Ares tuomittiin paikalla tämän surmattua Poseidonin pojan Halirrothioksen. Toisen selityksen mukaan nimi oli peräisin siitä, että amatsonit uhrasivat paikalla Areelle.[4] Aiskhyloksen Eumenideissa Areiopagi oli paikka, johon Orestes joutui tuomittavaksi surmattuaan äitinsä Klytaimnestran, joka oli murhannut hänen isänsä Agamemnonin.[3]

Areiopagin kukkulalla tai sen ympäristössä oli asutusta viimeistään geometrisella kaudella 800-luvulla eaa., jolta ajalta kukkulan rinteestä on löytynyt hautoja.[1] Antiikin aikana kukkulan pohjoisrinteessä olevassa luolassa oli Erinysten eli kostottarien pyhäkkö. Kukkulalla oli myös Boreaksen ja amatsonien kultit, mutta niiden sijaintipaikkaa ei tiedetä. Areiopagin neuvoston tiedetään kokoontuneen paikalla viimeistään 600-luvulla eaa.[4]

Areiopagin neuvosto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Areiopagin neuvosto

Areiopagin neuvosto oli Ateenan vanhimpia instituutioita ja vanhastaan kaupungin arvostetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia toimijoita. Se oli alun perin Ateenan kuninkaan neuvosto. Myöhemmin se koostui entisistä arkonteista. 400-luvulla eaa. neuvoston valtaa vähennettiin, minkä jälkeen se toimi pääasiassa tuomioistuimena murhatapauksissa.[1]

Apostoli Paavalin Areiopagilla pitämän puheen sisältävä muistolaatta Areiopagilta.

Apostolien tekojen mukaan apostoli Paavali vietiin myös Areiopagille kuultavaksi levittämistään opeista hänen ollessaan Ateenassa,[5] mikä on ajoitettu vuoteen 50–54 jaa.[2][4][6] Paavali piti neuvostolle puheen, jossa hän selitti kristinuskon perusteita.[5] Tapahtuman muistoksi ylös kukkulalle johtavien portaiden oikealle puolelle kallioon on kiinnitetty pronssilaatta, jossa on Paavalin pitämä puhe kreikan kielellä.[7] Erään teorian mukaan Paavali olisi kuitenkin puhunut neuvostolle Kuninkaallisella stoalla, joka oli myös neuvoston käytössä.[4]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Areiopagilla ei ole säilynyt merkittäviä rakennelmia. Kukkulalla on suorakulmaiseksi hakattuja kiviä, jotka ovat toimineet mahdollisesti joko alttareina tai syytettyjen ja syyttäjien istuimina oikeudenkäynnin aikana.[4] Areiopagilta tehdyt esinelöydöt ovat Antiikin Agoran museossa. Niihin lukeutuu muun muassa haudoista löydettyjä geometrisen kauden koruja.

Areiopagin läheisyydessä sijaitsi lukuisia pyhäköitä ja muita rakennuksia. Näihin lukeutuu muun muassa Amyneion-niminen pyhäkkö kukkulan etelärinteessä.[8][9]

  1. a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Areiopagi”, Antiikin käsikirja, s. 51. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  2. a b Hill of Areopagus Athens24. Viitattu 27.3.2017.
  3. a b Areopagus (Mars Hill), Athens Sacred Destinations. Viitattu 27.3.2017.
  4. a b c d e f Άρειος Πάγος Αρχαιολογία της πόλης των Αθηνών. Viitattu 27.3.2017.
  5. a b Apt. 17:19–34
  6. Areopagus Visit Ancient Greece. Arkistoitu 14.2.2017. Viitattu 27.3.2017.
  7. Bennett, Lindsay & Dailey, Donna: Ateena. (Berlitz-matkaopas) Suomentanut Irmeli Järnefelt, Tero Valtonen. Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4980-2
  8. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ATHENS Attica, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  9. Amyneion Associations in the Greco-Roman World. Viitattu 18.2.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]