ArcelorMittal Kryvyi Rih

ArcelorMittal Kryvyi Rih (aiemmin Kryvorižstal ukr. Криворіжсталь) on Ukrainan suurin terästehdas, joka sijaitsee Kryvyi Rihissa.

Kryvyi Rihin rautaesiintymät varmistettiin viimeistään vuonna 1781 kun akateemikko Vasili Zujev teki tutkimusmatkan uusille alueille. Niitä alettiin kuitenkin hyödyntää vasta 1880-luvulla, kun ranskalainen osakeyhtiö alkoi louhia malmia Saksahanin kaivoksesta ja paikkakunnalle rakennettiin rautatie. Vuonna 1895 paikkakunnalla oli jo lähes kymmenentuhatta asukasta, sähkövalo ja sähköllä toimivat vesipumput.

Vuonna 1931 Grigori Ordžonikidzen johtama kansantalouden korkein neuvosto päätti perustaa terästehtaan Kryvyi Rihiin. Kivihiili oli tarkoitus tuoda Donetskista ja tehdas saada toimimaan mahdollisimman nopeasti, jo 1932. Ennen suuren isänmaallisen sodan alkua laitoksella oli jo kolme masuunia ja kaksi Bessemer-konvertteria. Sodan aikana tehdas tuhoutui täysin.

Kryvyi Rih vapautettiin talvella 1944 ja tehtaan korjaustyöt alkoivat välittömästi. Ensimmäinen masuuni alkoi tuottaa valurautaa 1949 ja suunniteltu neljäs valmistui 1951. Teräksen tuotanto alkoi vasta myöhemmin Euroopan suurimmalla 35-tonnisella konvertterilla. Tehtaan yhdeksäs, 5000 kuutiometrin masuuni aloitti toimintansa 1974.

1990-luvun puolivälissä yritykseen liitettiin malminrikastamo (Новокриворізький ГЗК, НК ГЗК), jolloin muodostui Valtion kaivos-teollinen kombinaatti Kryvorižstal ja edelleen koksitehdas (Криворізький коксохімічний завод, ККХЗ), jolloin kokonaisuudesta tuli Kaivos-rikastuskombinaatti ja koksaustehdas "Kryvorižstal".

Tehdas yksityistettiin liikemiesten Rinat Ah’metovin System Capital Managementin ja presidentti Kutšman vävyn Viktor Pintšukin Interpipen omistukseen 2004. Kauppahinta oli 800 miljoonaa dollaria ja ulkomaiset tarjoukset hylättiin. Vuonna 2005 pääministeri Julija Tymošenkon aikana kauppa peruutettiin ja tehdas myytiin televisioidulla julkisella huutokaupalla 4,8 miljardin dollarin hintaan Mittal Steelille.