Arakanin rohingyojen pelastusarmeija
Arakanin rohingyojen pelastusarmeija (burm. အာရ်ကန်ရိုဟင်ဂျာ ကယ်တင်ရေးတပ်မတော်, engl.The Arakan Rohingya Salvation Army, ARSA) on myanmarilainen rohingyojen perustama kapinallisryhmä, jonka tarkoitus on puolustaa Rakhinen osavaltiossa (ent. Arakan) asuvia rohingyoja. Pääosin islamilaiset rohingyat ovat uskonnollisesti ja etnisesti vähemmistönä Myanmarissa, jossa enemmistö on theravadabuddhalaisia. Hallitus on vuosikymmeniä sortanut rohingyoja.[1]
International Crisis Groupin mukaan liikkeeseen kuuluu satoja jäseniä. Ryhmää johtavat Saudi-Arabiassa asuvat rohingyat, ja sen taistelijat ovat hyvin koulutettuja. Se tekee hyökkäyksiä kuitenkin usein pelkkiä viidakkoveitsiä tai puukeppejä käyttäen. ARSA:lla ei ole ollut yhteyksiä ulkomaisiin jihadistiryhmiin.[2]
ARSA:n edeltäjä oli Harakah al-Yaqin -järjestö ("Uskonliike"), joka piti päämajaa Saudi-Arabiassa. Kaakkois-Aasian historian tutkija Marja-Leena Heikkilä-Hornin mukaan Saudi-Arabia tukee ARSA:a ja ARSA:n otteiden koveneminen on osa Saudi-Arabian vaikutusvallan yleistä kasvua Kaakkois-Aasiassa.[1]
Reutersin mukaan ARSA:n johtaja on arvioijien ja paikallisten ihmisten mukaan Ata Ullah[3].
Tavoite
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ARSA:n mukaan sen tavoitteena on taistella Myanmarin "julmaa sotilashallitusta" vastaan viimeiseen henkeen, kunnes Myanmarin valtiokansleri ja ulkoministeri Aung San Suu Kyi alkaa suojella rohingyoja. Myanmarin johto ei tunnusta rohingyoja kansalaisiksi, eikä etniseksi ryhmäksi. Se kieltää heiltä terveydenhuollon ja liikkumisvapauden. Helmikuussa 2017 YK:n raportti kertoi, että Myanmarin turvallisuusjoukot ovat joukkomurhanneet ja joukkoraiskanneet rohingyoja kukistaessaan kapinaa. YK:n mukaan teot tuomittaisiin mahdollisesti rikoksena ihmisyyttä vastaan.[4]
Hyökkäys 25. elokuuta 2017
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]24.−25. elokuuta välisenä yönä 2017 noin 100 ARSA:n jäsentä tappoi henkilökuntaa 30:llä poliisin rajavartioasemalla ampumalla, viidakkoveitsillä ja itsetehdyillä kranaateilla. Hallituksen mukaan hyökkäyksessä kuoli 59 hyökkääjää ja 12 turvallisuusjoukkojen työntekijää sekä loukkaantui 11 työntekijää, joista kolme vakavasti.[5]
ARSA ilmoitti 25. päivä Twitterissä olevansa hyökkäyksen tekijä ja perusteli hyökkäysten olevan "puolustavia toimenpiteitä", koska hallitus on tappanut ja raiskannut rohingyoja. Sen mukaan Rathedaung on ollut piiritettynä yli kaksi viikkoa, minkä takia rohingyat kuolevat nälkään ja järjestö uskoo, että hallitus tekee saman Maungdawissa, minkä takia hyökkäyksen tarkoituksena on ajaa Myanmarin "valtausjoukot" pois.[6]
Myanmarin valtiokansleri ja ulkoministeri Aung San Suu Kyi sanoi 25. elokuuta, että armeija ja rajapoliisi vastaavat hyökkäyksiin aloittamalla "puhdistusoperaatiot".[5] Hallitus nimesi ARSA:n samana päivänä terroristijärjestöksi vuonna 2014 laaditun terrorisminvastaisen lain perusteella, ja lähetti lisää turvallisuusjoukkoja osavaltioon. ARSA on ensimmäinen ryhmä, jonka vuonna 2011 lakkautetun sotilashallinnon jälkeinen siviilihallitus on nimennyt terroristijärjestöksi.[7]
YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin johtama Rakhinen väkivaltaisuuksia ratkova työryhmä oli julkaissut loppuraporttinsa hyökkäystä edeltävänä päivänä. Raportti suositteli hallituksen pikaisesti parantavan talouskasvua ja tulonjakoa Rakhinessa laannuttaakseen väkivallan buddhalaisten ja rohingyojen välillä. ARSA:n mukaan Myanmarin armeija oli aktivoitunut raportin julkaisua edeltävinä viikkoina tarkoituksenaan tuhota kaikki yritykset toimeenpanna työryhmän suosituksia. Aung San Suu Kyin kanslia taas väitti Facebookissa, että ARSA teki iskut tarkoituksella raportin julkaisun yhteydessä.lähde?
Myanmarin johto aloitti välittömästi kostoksi vastahyökkäykset kaikkia rohingyoja vastaan. 9. syyskuuta 2017 taisteluissa oli kuollut yli 1000 ihmistä, joista suurin osa rohingyoja.[8]
9. syyskuuta ARSA julisti kuukauden tulitauon, jotta avustusjärjestöt voisivat toimittaa apua Rakhineen, josta yli 270 000 ihmistä on paennut väkivaltaa Bangladeshiin kahden viikon aikana.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Historian uhrien uusin uhka on radikalisoitunut islam – Myanmarin rohingyat jäävät taas taisteluiden jalkoihin Yle Uutiset. 31.8.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 9.9.2017.
- ↑ ”Sotilaat ampuvat pakenevia ihmisiä” – Onko rauhannobelistin johtamassa Myanmarissa meneillään kansanmurha? Helsingin Sanomat. 9.9.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
- ↑ Exclusive: Rohingya rebel leader challenges Myanmar's Suu Kyi, vows to fight on Reuters. 31.3.2017. Viitattu 10.9.2017.
- ↑ Exclusive: Rohingya rebel leader challenges Myanmar's Suu Kyi, vows to fight on Reuters. Fri Mar 31 20:05:16 UTC 2017. Viitattu 10.9.2017.
- ↑ a b 71 dead in Burma after militant attacks on police, border posts | Toronto Star thestar.com. 25.8.2017. Toronto Star Newspapers Ltd. Viitattu 9.9.2017.
- ↑ Deadly clashes erupt in Myanmar's restive Rakhine state www.aljazeera.com. 26.8.2017. Al Jazeera Media Network. Viitattu 9.9.2017.
- ↑ Myanmar steps up crackdown against Rohingya insurgents- Nikkei Asian Review Nikkei Asian Review. 30.8.2017. Nikkei Inc. Viitattu 10.9.2017. (englanniksi)
- ↑ ”Sotilaat ampuvat pakenevia ihmisiä” – Onko rauhannobelistin johtamassa Myanmarissa meneillään kansanmurha? Helsingin Sanomat. 9.9.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
- ↑ Jacob Judah: Myanmar: Rohingya insurgents declare month-long ceasefire The Guardian. 10.9.2017. Guardian News and Media Limited. Viitattu 10.9.2017. (englanti)