Aragonianespanja

Aragonianespanja (esp. español aragonés tai castellano de Aragón, aragonian kielellä baturro tai parla baturra) on espanjan kielen Aragoniassa puhuttava murre. Murretta ei pidä sekoittaa aragonian kieleen, jota puhutaan Aragonian pohjoisosissa. Muualla maakunnassa puhutaan aragonianespanjaa, jonka kehitykseen toki myös aragonian kieli on vaikuttanut. Murre on nykyään menettämässä useita tyypillisiä piirteitään ihmisten siirtyessä käyttämään yhä yleiskielisempää espanjaa mm. koululaitoksen ja tiedotusvälineitten yleiskielisyyden vaikutuksesta.

Murteen ominaispiirteet

Äänneoppi

• Espanjan yleiskielessä sanan paino on säännöllisesti joko sanan toiseksi viimeisellä tai viimeisellä tavulla riippuen siitä, mihin äänteeseen sana loppuu. Tietyissä sanoissa on kuitenkin epäsäännöllinen paino, ja paino voi tällöin osua myös sanan kolmanneksi viimeiselle tavulle, kuten sanoissa pájaro 'lintu', médico 'lääkäri' ja cántaro 'kannu'. Aragonianespanjassa paino on kuitenkin näissäkin sanoissa aina säännöllisesti toiseksi viimeisellä tavulla: pajaro, medico, cantaro.
• Aragonianespanjassa, kuten yleisesti muissakin Espanjan maaseudulla puhutuissa murteissa, tietyt konsonanttiyhtymät yksinkertaistuvat. Esimerkiksi espanjan yleiskielen eléctrico 'sähkö', perfecto 'täydellinen' ja repugnante 'vastenmielinen' ääntyvät aragonianespanjassa eletrico, perfeto ja repunante. Ilmiö koskee konsonanttiyhtymiä, joihin viitataan espanjaksi termillä "grupos consonánticos cultos", ja tähän ryhmään kuuluvat konsonanttiyhtymät bs, cc, cn, cs, ct, ds, gn, gd, mn, ns, ps, pt.
• Diftongit ai ja ei äännetään tyypillisesti äi:nä. Esimerkiksi espanjan yleiskielen polainas 'nilkkaimet', bailar 'tanssia' ja aceite 'öljy' äännetään siis aragonianespanjassa poläinas, bäilar ja azäite.

Muoto- ja lauseoppi

• Prepositioitten yhteydessä persoonapronomineista käytetään perusmuotoja: con yo 'minun kanssani', pa tú 'sinua varten' (vrt. espanjan yleiskielessä conmigo, para ti).
• Joittenkin partikkelien (mm. prepositioitten, artikkelien, konjunktioitten) loppuvokaali putoaa pois, kun partikkelia seuraa vokaalialkuisena ääntyvä sana: d'aquel, d'Aragón, yo m'hago (vrt. espanjan yleiskielessä de aquel, de Aragón, yo me hago). Sama ilmiö esiintyy useissa muissakin espanjan murteissa sekä aragonian kielessä.
• Verbin infinitiivin lopusta häviää [r] enkliittisen persoonapronominin liittyessä siihen: decime 'sanoa minulle', contame 'kertoa minulle', dame 'antaa minulle' (vrt. espanjan yleiskielessä decirme, contarme, darme). Ilmiö esiintyy useissa espanjan murteissa.
• Toisin kuin espanjan yleiskielessä, epäsuoraa objektia ilmaiseva persoonapronomini sijoittuu refleksiivipronominin edelle: me se cayó 'hän antoi minulle periksi' (vrt. espanjan yleiskielessä se me cayó). Tämä järjestys esiintyy joissain muissakin Espanjassa puhuttavissa espanjan murteissa.
• Yksikön kolmannen persoonan suoraa objektia ilmaisevat (akkusatiivi)pronominit lo ja la esiintyvät aragonianespanjassa yleiskielisessä muodossaan toisin kuin Keski- ja Etelä-Espanjan murteissa, joissa niitten sijasta käytetään suoran objektin ilmaisuun pronominia le, joka espanjan yleiskielessä on vain epäsuoraa objektia ilmaiseva (datiivi)pronomini. Tämä ilmiö, jossa suoran objektin pronominit korvataan epäsuoran objektin pronominilla, tunnetaan espanjan kielen tutkimuksessa nimellä leísmo.
• Deminutiivimuotoa merkitsemään käytetään aragonianespanjassa yleisimmin päätteitä -ico/-ica, -ete/-eta ja -é/-eta (vrt. espanjan yleiskielessä tavallisimmin -ito/-ita): un poquico tai un poquete 'vähän', una mocica tai una moceta 'palvelijatar', un zagalé 'nuori mies', una zagaleta 'nuori nainen'.
• Joittenkin puulajien nimiin lisätään pääte -era: olivera 'oliivipuu', noguera 'saksanpähkinäpuu', almendrera 'mantelipuu' (vrt. espanjan yleiskielessä olivo, nogal, almendro). Nimet esiintyvät samassa muodossa myös aragonian kielessä ja kaksi ensin mainittua katalaanissakin.
• Espanjan yleiskielessä sana 'tai, vai' on o kaikissa muissa tapauksissa paitsi silloin, kun seuraava sana alkaa o- tai ho-, jolloin sana 'tai, vai' on muodossa u. Samoin kuin aragonian kielessäkin, aragonianespanjassa 'tai, vai' on sen sijaan seuraavan sanan ensimmäisestä äänteestä riippumatta aina muodossa u: peras u manzanas 'päärynöitä tai/vai omenoita' (vrt. espanjan yleiskielessä peras o manzanas).
• Konjunktio pues voi aragonianespanjassa sijoittua lauseen loppuun.
• Aragonialaista tarkoittavaa sanaa maño/maña käytetään vokatiivisesti puhuttelusanana.
• Joillain alueilla aragonianespanjassa käytetään määräistä artikkelia erisnimien yhteydessä: la Pilar, el Jesús (vrt. espanjan yleiskielessä ilman artikkelia Pilar, Jesús).

Sanasto

Aragonianespanja sisältää huomattavan määrän sanoja, joita ei käytetä espanjan yleiskielessä. Suurin osa näistä sanoista on käytössä myös aragonian kielessä, ja osalle löytyy vastineita myös muista espanjan itäisistä murteista sekä lähisukukielistä kuten katalaanista ja oksitaanista. Erityisen paljon espanjan yleiskielestä poikkeavia sanoja eli aragonismeja löytyy sellaisista aihepiireistä, jotka liittyvät aragonialaiseen luontoon, elämäntapaan ja kulttuuriin. Seuraavassa on lueteltu aihepiirettäin sanoja, jotka poikkeavat aragonianespanjssa espanjan yleiskielisestä sansasta. Yleiskielen sana on annettu aragonismin perässä sulkeissa.

• Kasvit
  • morcacho (centeno) 'ruis'
  • panizo (maíz) 'maissi
  • ababol (amapola) '(silkki)unikko'
  • espirigallo/pipirigallo (esparceta) 'esparsetti'
  • aulaga (aliaga) 'useista hernekasvien (Fabaceae) heimoon kuuluvista lajeista käytetty nimitys, mm. Calicotome spinosa ja Genista scorpius -lajeista'
• Hedelmät ja vihannekset
  • alberge (albaricoque) 'aprikoosi'
  • mangrana/minglana (granada) 'granaattiomena'
  • presco/presiego/presquilla (melocotón) 'persikka'
  • espinay/espinae (espinaca) 'pinaatti'
  • judía blanca (habichuela) 'tarhapapu'
• Eläimet
  • mardano (carnero) 'pässi'
  • boque (cabrón, macho cabrío) 'vuohipukki'
  • macho (mulo) 'muuli')
  • tajugo/tajubo (tejón) 'mäyrä'
  • paniquesa (comadreja) 'lumikko'
  • cardelina (jilguero) 'tikli'
  • zapo (sapo) 'rupikonna'
  • cuchareta/cucharón (renacuajo) 'nuijapää'
  • hardacho/fardacho (lagarto) 'lisko'
  • sargantana (lagartija) 'sisilisko, gekko'
  • caparra (garrapata) 'puutiainen'
• Maasto
  • zaborra/zaborro/cantal (piedra, roca) 'kivi'
  • algezón (trozo de yeso) 'laastin pala'
• Talo
  • falsa (desván) 'vintti, ullakko'
  • luna (patio interior) 'sisäpiha'
• Kotitalous
  • pozal (cubo) 'sanko, ämpäri'
  • badil (recogedor) 'rikkalapio'
  • escobar (barrer) 'lakaista'
  • jorear (airear) 'tuulettaa'
  • rujiar (rociar) 'ripotella, pirskottaa, suihkuttaa'
• Ruoka
  • abadejo (bacalao) 'turska'
  • farinetas (gachas de harina de maíz) 'maissijauhosta valmistettu puuro'
  • laminero (goloso) 'ahmatti'
  • niquitoso (dengoso, minucioso)
  • sunsirse (quedarse seco, sin agua) 'jäädä ilman vettä'
  • esbafarse (quedarse sin gas) 'jäädä ilman kaasua'
  • arguellarse (desmedrarse) 'mennä heikkoon kuntoon (esim. huonon ravinnon takia)'
• Ruumiinosat
  • morros (labios) 'huulet'
  • melico/meligo (ombligo) 'napa'
  • ancón (cadera) 'lonkka'
  • garra (piedra) 'jalka(varsi), sääri'
  • rudilla/rodeta (rodilla) 'polvi'
  • tubillo (tobillo) 'nilkka'
  • coda (cola) 'häntä'
  • liviano (pulmones de un animal) 'eläimen keuhkot'
• Kommunikaatio
  • charrar (hablar) 'puhua'
  • embolicar (liar, engañar, engatusar) 'sotkea, houkutella (joku johonkin)'
• Vesi
  • chipiar (mojar, calar) 'kastella'
  • capuzar (meter en el agua (de cabeza)) 'upottaa veteen (päästä)'
• Haukkumasanat
  • fato (tonto) 'hölmö'
  • carnuz (ruin) 'ilkeä'
• Ammatit
  • yesaire (yesero, escayolista) 'rappaaja'
• Aragonianespanjalle tyypillisen es-etuliitteen avulla muodostetut sanat
  • escachar (chafar) 'rikkoa, särkeä, murskata'
  • esbafarse (quedarse sin burbujas (una bebida)) 'jäädä ilman kuplia (juoma)'
  • escaparrar (quitar garrapatas) 'poistaa punkit'
• Aragonianespanjan omat idiomaattiset ilmaukset
  • pa cutio (sin cambios, siempre igual) 'muuttumaton'
  • dar ferrete (molestar, desgastar) 'häiritä, rasittaa'