Antti Vahteri
| Antti Vahteri | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. joulukuuta 1889 Loimaa |
| Kuollut | 13. heinäkuuta 1954 (64 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | toimittaja |
| Muut tiedot | |
| Järjestö | SDP |
Antti Vahteri (2. joulukuuta 1889 Loimaa – 13. heinäkuuta 1954[1]) oli suomalainen toimittaja, joka työskenteli 1920-luvulta lähtien Suomen Sosialidemokraatissa. Hän kuului niin sanottuihin vasemmistososialidemokraatteihin.[2]
Vahteri tuli ylioppilaaksi 1911. Hän kävi Norden-yhdistyksen sanomalehtimieskursseilla Oslossa ja teki opintomatkan Keski-Euroopan maihin sanomalehtimiesstipendillä. Sanomalehtimiestoimintansa hän aloitti aikakauslehti Sanassa 1913-1914. Vahteri työskenteli vuodesta 1917 lähtien ulkomaanosaston toimittajana Työmiehessä, kunnes lehti lakkautettiin Suomen sisällissodan loppuvaiheessa huhtikuussa 1918.[2][3] Tämän jälkeen hän oli pitkään Työmiehen seuraajaksi perustetun Suomen Sosialidemokraatin toimituksessa ulkomaanosaston toimittajana vuodesta 1922 lähtien.[2][4] Myöhemmin jatkosodan aikana Vahteri työskenteli myös lehden pääkirjoitustoimittajana yhdessä Eero A. Wuoren, Yrjö Kallisen ja Yrjö Ruudun kanssa.[5] Vuonna 1945 Vahteri aloitti Suomen Tietotoimiston apulaisjohtajana. Tehtävä perustettiin Yleisradion uuden pääjohtajan Hella Wuolijoen vaatimuksesta valvomaan STT:n radiouutisten toimittamista. Vahteri ei kuitenkaan suuremmin puuttunut uutistoimituksen työskentelyyn.[6]
Vahteri suomensi myös ulkomaisten sosialidemokraattien kuten Karl Rennerin ja Karl Kautskyn teoksia.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Työväen kansainvälinen sosialistinen järjestö : lyhyt katsaus sen kehitysvaiheisiin. Helsinki: Kansanvalta, 1927. Teoksen verkkoversio.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kansaneläkelaitos: Vuosina 1950-1958 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit Vaarala - Vallius Digihakemisto. Viitattu 22.5.2017.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Päivästä päivään. Toim. Antti Vahteri 50-vuotias, Helsingin Sanomat, 02.12.1939, nro 326, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 30.11.2024
- ↑ Kiiskilä, Outi-Maria: Punainen myrsky. Suomen työväenlehdistön taistelu vallankumousvuosina 1917–1918, s. 32–33, 100, 144. (Pro gradu -tutkielma) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2010.
- ↑ Suomen Sosialidemokraatin toimitus Finna. Viitattu 22.5.2017.
- ↑ Perko, Touko: Aseveljen kuva. Suhtautuminen Saksaan jatkosodan Suomessa 1941-1944, s. 43. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971. ISBN 951-00000-4-3
- ↑ Koskinen, Jani: STT:n radiouutisia on lukenut jopa Esko Aho 8.9.2016. STT. Viitattu 22.5.2017.