Antti Sarkaranta

Antti Emil Sandberg, myöh. Sarkaranta (2. kesäkuuta 1894 Jepua – 6. heinäkuuta 1956) oli suomalainen jääkärikapteeni. Hän oli Saksassa sotilaskoulutuksensa saanut jääkäri ja viiden sodan veteraani.

Perhetausta

Sandbergin vanhemmat olivat maanviljelijä Antti Sandberg ja Hilda Karoliina Sandberg. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1925 Aune Maria Taavettilan kanssa.

Opinnot

Sandberg kävi kansakoulun ja suoritti yksityisesti keskikoulukurssin Iin yhteiskoulussa vuonna 1930. Hän kävi suojeluskuntaupseerikurssin vuonna 1923 ja taktiikan soveltamiskurssin vuonna 1926 Suojeluskuntain päällystökoulussa sekä suoritti reserviupseeritutkinnon Haminassa vuonna 1928.

Jääkärikausi

Jääkäripataljoonan 2. komppania.

Sandberg työskenteli maanviljelijänä kotitalossaan Kortesjärvellä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 29. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella sekä Aa-joella.

Suoman sisällissota

Sandberg saapui Suomeen (Vaasaan) jääkärien pääjoukon mukana varavääpeliksi ylennettynä. Hänet komennettiin Valkoiseen armeijaan joukkueen varajohtajaksi 3. Jääkärirykmentin 7. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella sekä Aittolahdessa, Lyykylässä, Mannikkalassa ja Talissa. Näissä taisteluissa hän haavoittui lievästi Mannikkalassa.

Sisällissodan jälkeinen aika

Sandberg palveli sisällissodan jälkeen edelleen 3. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin myöhemmin Savon jääkärirykmentti 3. Toimi koulutusaliupseerina 6. komppaniassa. Armeijasta hän erosi 16. helmikuuta 1919 ja astui suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja sijoitettiin paikallispäälliköksi Keuruun suojeluskuntaan 16. heinäkuuta 1919 alkaen. Keuruulta hänet siirrettiin Jyväskylän suojeluskuntapiirin 5. alueen päälliköksi 1. heinäkuuta 1921 ja IX alueen päälliköksi 1. helmikuuta 1933. Suojeluskunnasta hän erosi 31. heinäkuuta 1933.

Sarkaranta liittyi 14. joulukuuta 1921 Itä-Karjalan retkikuntaan, missä hän toimi Metsäsissirykmentin hiihtopataljoonan 1. komppanian päällikkönä. Hän otti osaa retkikunnalla taisteluihin muun muassa Tiiksjärvellä, Rukajärvellä ja Kiimasjärvellä. Retkikunnasta hän erosi 25. helmikuuta 1922 ja työskenteli sen jälkeen maanviljelijänä Keuruulla ja oli sen ohella Keuruun suojeluskunnan esikunnan jäsen ja kyläpäällikkö. Sandberg vaihtoi sukunimensä Sarkarannaksi vuonna 1935.

Talvi- ja jatkosota

Sarkaranta osallistui talvisotaan konekiväärikomppanianpäällikkönä Jalkaväkirykmentti 21:ssä ja osallistui taisteluihin Taipaleella. Välirauhan aikana hän jatkoi samassa tehtävässä, kunnes jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin konekiväärikomppanianpäälliköksi Jalkaväkirykmentti 48:n III pataljoonaan. Hän otti osaa jatkosodan taisteluihin Vaskikummulla, Oinaanvaaralla, Pajasyrjässä, Korteelassa, Nivalla, Möklahdella, Palaneellamäellä, Salokylässä, Vuottaalla, Kauksamossa, Ohtalla ja Aleksandrovkassa. Sotien jälkeen hän palasi Keuruun Asuntaan viljelemään maatilaansa. Hänet haudattiin Keuruulle.

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenführer 1. kesäkuuta 1917 Varavääpeli 11. helmikuuta 1918 Vääpeli 4. toukokuuta 1918 Suojeluskuntaupseeri 31. maaliskuuta 1923 Reservinvänrikki 20. syyskuuta 1928 Reservinluutnantti 13. toukokuuta 1932 Kapteeni 1940		Vapaudenristi 3. lk. Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera (1918 ja 1940) Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Jääkärimerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

Lähteet

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.