Antti Hildén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antti Hildén
Henkilötiedot
Syntynyt3. toukokuuta 1981 (ikä 43)
Tampere, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Puoliso Julia Hildèn
Jääkiekkoilija
Lempinimi Hilu[1]
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila vasen
Pituus 178 cm
Paino 86 kg
Seura
Seura Koovee
Sarja Suomi-sarja
Pelinumero 9
Pelaajaura
Pääsarjaura 1998–
Aik. seurat Ilves (SML)
Sport (Mestis)
Hermes (Mestis)
HPK (SML)
IFK Arboga IK (Allsv.)
LeKi (Mestis)
Storhamar Dragons (Norja)
HC Merano (ITA-2)
SV Kaltern/Caldaro (ITA-2)
Nokian Pyry (Suomi-sarja)

Antti Hildén (s. 3. toukokuuta 1981 Tampere) on entinen suomalainen jääkiekkoilija. Hän pelasi viimeksi kaudella 2017–2018 Suomi-sarjajoukkue Kooveessa[2]. Hän on pelannut aiemmin SM-liigassa yhteensä 109 runkosarjaottelua tehopistein 3+10=13 ja keräten 26 jäähyminuuttia sekä 19 playoff-ottelua keräten kaksi syöttöpistettä ja neljä jäähyminuuttia. Hildén on pelannut urallaan myös Ruotsissa, Norjassa ja Italiassa. Jatkoaika.com -sivusto on kuvaillut häntä voimahyökkääjäksi.[3]

Hildén aloitti jääkiekon 5-vuotiaana Tampereen Ilveksessä. Hän pelasi juniorina myös Tapparan C-nuorissa kaudella 1996–1997, koska Ilveksen vastaava ikäluokka oli pudonnut I-divisioonaan, eikä Hildén saanut paikkaa joukkueen B-nuorista.[1] Hän voitti Tapparassa C-nuorten SM-pronssia keväällä 1997, jonka jälkeen Hildén palasi taas kaudeksi 1997–1998 Ilvekseen. Kaudella 1998–1999 hän voitti A-nuorten SM-hopeaa. Hildén teki samalla kaudella myös liigadebyyttinsä ja pelasi kauden aikana kaksi SM-liigaottelua. Kaudella 1999–2000 hän pelasi SM-liigassa kahdeksan runkosarja- ja kolme playoff-ottelua. Hildén voitti samalla kaudella myös Ilveksen A-nuorten sisäisen piste-, maali- ja syöttöpörssin tehoilla 17+22=39.[4]

Kausi 2000–2001 oli Hildénin tulokaskausi SM-liigassa. Hän teki neljä syöttöpistettä sekä 32 runkosarjaottelussa että yhdeksässä playoff-ottelussa. Hildén pelasi myös neljän Mestis-ottelun verran lainalla Vaasan Sportissa. Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia ja teki huhtikuussa 2001 vuoden mittaisen jatkosopimuksen Ilveksen kanssa.[5] Kausi 2001–2002 oli puolestaan Hildénin ensimmäinen kokonainen SM-liigassa. Hän teki 51 runkosarja- ja kolmessa playoff-ottelussa tehot 3+6=9. Hildén teki liigauransa avausmaalin kauden toisessa ottelussa 15. syyskuuta 2001 Espoo Bluesia vastaan. Hänen osumansa jäi Ilveksen 2–0-voittoon päättyneen ottelun avaus- ja voittomaaliksi. Hildén palkittiin ottelun Ilta-Sanomien yhden tähden tähtipelaajana.[6] Hän pelasi Ilveksessä suurimmaksi osaksi alemmissa ketjuissa ärsyttäjänä ja taklaajana.[7]

Kaudeksi 2002–2003 Hildén siirtyi Vaasan Sportiin.[8] Hän oli tehoilla 14+22=36 joukkueen toiseksi paras pistemies ja maalintekijä Vesa Myllyahon jälkeen. Kaudeksi 2003–2004 Hildén siirtyi Kokkolan Hermekseen,[9] jossa hän teki Mestiksen yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 22+28=50, joilla Hildén sijoittui koko Mestiksen piste- ja maalipörssissä toiseksi Sportin Teemu Kuusiston jälkeen. Hän jakoi myös kevään 2004 pudotuspelien maalipörssin voiton seitsemällä osumallaan joukkuetoverinsa Markku Vuorisalon ja KalPan Marko Ahosillan kanssa.[4] Hildén voitti kauden päätteeksi Mestis-pronssia ja hänet valittiin sarjan ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[10]

Huhtikuussa 2004 Hildén teki kaksivuotisen sopimuksen Hämeenlinnan Pallokerhon kanssa.[7] Hän pelasi suurimman osan kaudesta 2004–2005 kuitenkin Vaasan Sportissa, jonne Hildén lainattiin aluksi kuukauden mittaisella vuokrasopimuksella syyskuussa 2004, jolloin hän paikkasi Markus Jämsän loukkaantumista.[11] Hildén pelasi Sportissa lopulta joulutaukoon saakka. Hän pelasi HPK:ssa taas suurimmaksi oskasi aiemmalta liigauralta tuttua nelosketjun roolia.[12] Hildén pelasi kauden aikana SM-liigassa yhteensä 16 runkosarja- ja neljä playoff-ottelua tehden kaksi syöttöpistettä. Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Syyskuussa 2005 Hildén lainattiin Järvenpään Haukkoihin,[13] mutta ottelu jäi hänelle syyskauden ainoaksi aivotärähdyksen takia. Hildén palasi tammikuussa 2006 vuokralle Sportiin,[14] jonka kanssa hän sopi loppukauden 2005–2006 jatkosta saman kuun lopulla.[15] Kauden aikana ilman SM-liigaotteluita jäänyt Hildén voitti kauden päätteeksi Mestis-hopeaa.[4]

Hildén aloitti kauden 2006–2007 Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla HockeyAllsvenskan-joukkue IFK Arboga IK:n riveissä, jonka paras pistemies ja maalintekijä hän oli kauden päättyessäkin. Hildén joutui kuitenkin etsimään uuden seuran ja hän palasi taas tammikuussa 2007 Sportiin,[16] jossa Hildén voitti kauden päätteeksi Mestis-pronssia. Kaudeksi 2007–2008 hän siirtyi Mestiksen nousijajoukkue Lempäälän Kisaan,[17] jonka paras pistemies Hildén oli tehoilla 14+30=44. Hän sijoittui koko Mestiksen pistepörssissä yhdeksänneksi ja valittiin kauden päätteeksi sarjan toiseen tähdistökentälliseen.[18]

Kaudeksi 2008–2009 Hildén siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Norjan pääsarjassa, GET-liigassa pelaavaan Storhamar Dragonsiin.[19] Kolme seuraavaa kautta hän pelasi Italian toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Serie A2:ssa, jossa Hildén voitti jokaisella kaudella joukkueensa sisäisen pistepörssin. Kauden 2009–2010 hän pelasi HC Meranossa ja vuodet 2010–2012 SV Kaltern/Caldarossa. Kaudeksi 2012–2013 Hildén palasi LeKiin.[20] Hän joukkueen sisäisen pistepörssin voiton kevään 2013 pudotuspeleissä Mika Niemen kanssa tehtyään neljässä ottelussa tehot 1+2=3. Kaudella 2013–2014 Hildén sijoittui LeKin sisäisessä pistepörssissä kolmanneksi Olli Henrikssonin kanssa tehoilla 10+18=28.[4]

Alkukaudella 2014–2015 Hildénin vastuu LeKissä jäi varsin kevyeksi ja hän teki yhdeksässä pelaamassaan ottelussa vain yhden syöttöpisteen. Marraskuussa 2014 Hildén ja LeKi purkivat yhteisymmärryksessä sopimuksensa.[21] Noin kaksi viikkoa myöhemmin hän siirtyi sarjatasoa alemmas Suomi-sarjajoukkue Nokian Pyryyn.[22] Maaliskuussa 2015 Hildén teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[23]

Kaudella 2015–2016 Hildén voitti koko Suomi-sarjan piste- ja syöttöpörssin tehoilla 18+39=57, kuten myös kaudella 2016–2017 tehoilla 27+51=78, jolloin hän jakoi myös sarjan maalipörssin voiton joukkuetoverinsa Timo-Pekka Heikkisen kanssa.[4]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hildén on pelannut neljä nuorten ja kolme poikien maaottelua.[4] Hän on edustanut myös Suomen Mestis-pelaajista koottua B-maajoukkuetta vuonna 2002.[24]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM            
1998–1999 Ilves SM-liiga 2 0 0 0 0
1999–2000 Ilves SM-liiga 8 0 0 0 0 3 0 0 0 0
2000–2001 Sport Mestis 4 4 0 4 4
Ilves SM-liiga 32 0 2 2 6 9 0 2 2 2
2001–2002 Ilves SM-liiga 51 3 6 9 20 3 0 0 0 2
2002–2003 Sport Mestis 42 14 22 36 59 8 0 1 1 12
2003–2004 Hermes Mestis 45 22 28 50 22 8 7 3 10 0 Ykköstähdistö
2004–2005 Sport Mestis 23 5 12 17 16
HPK SM-liiga 16 0 2 2 0 4 0 0 0 0
2005–2006 Haukat Mestis 1 0 0 0 0
Sport Mestis 16 4 12 16 4 9 2 2 4 0
2006–2007 IFK Arboga IK Allsvenskan 38 15 12 27 28
Sport Mestis 3 0 1 1 0 7 2 3 5 6
2007–2008 LeKi Mestis 37 14 30 44 57 3 1 1 2 0 Kakkostähdistö
2008–2009 Storhamar Dragons Norja 39 10 17 27 49
2009–2010 HC Merano ITA-2 33 25 40 65 20 11 7 3 10 6
2010–2011 SV Kaltern/Caldaro ITA-2 32 25 30 55 12 11 9 13 22 8
2011–2012 SV Kaltern/Caldaro ITA-2 38 22 40 62 6
2012–2013 LeKi Mestis 34 6 22 28 20 4 1 2 3 4
2013–2014 LeKi Mestis 38 10 18 28 28
2014–2015 LeKi Mestis 9 0 1 1 4
PYRY Suomi-sarja 19 7 22 29 2 3 0 3 3 2
2015–2016 PYRY Suomi-sarja 36 18 39 57 12 6 3 3 6 6
2016–2017 PYRY Suomi-sarja 36 27 51 78 14 7 2 10 12 14
2017–2018 Koovee Suomi-sarja 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
5 kautta yhteensä SM-liiga 109 3 10 13 26 19 0 2 2 4
10 kautta yhteensä Mestis 252 79 146 225 214 39 13 12 25 22
  • Antti Hildén The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
  • Antti Hildén Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  1. a b Antti Hilden Ilves.com. Ilves-Hockey Oy. Arkistoitu 23.8.2014. Viitattu 2.7.2012.
  2. Antti Hildén Elite Prospects. Viitattu 24.10.2024.
  3. Antti Hildén – Jatkoaika.com – Kaikki jääkiekosta
  4. a b c d e f Antti Hildén Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  5. Ilves solmi jatkosopimuksia nuorten pelaajiensa kanssa Jatkoaika.com. 28.4.2001. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  6. Tilastot – Liiga liiga.fi. 15.9.2001. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 3.7.2012.[vanhentunut linkki]
  7. a b Hilden Hämeenlinnaan, Väisäselle jatkoa Jatkoaika.com. 28.4.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  8. Antti Hilden Vaasaan Jatkoaika.com. 22.7.2002. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  9. Antti Hildén Sportista Hermekseen Jatkoaika.com. 28.4.2003. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  10. Liitto palkitsi Mestis-miehiä Jatkoaika.com. 16.4.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  11. Markus Jämsä sairastuvalle, Hildén paikkaamaan Jatkoaika.com. 24.9.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  12. Pelkkikangas, Timo: Pommittajasta tarkka-ampujaksi? Jatkoaika.com. 20.1.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  13. Antti Hilden ja Iivo Hokkanen lainaksi Haukkoihin Jatkoaika.com. 19.9.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  14. Antti Hildén lainalle Vaasaan 2.1.2006. Jatkoaika.com. Viitattu 3.7.2012.
  15. Matti Höylä ja Antti Hildén jatkavat Sportissa (päivitetty) Jatkoaika.com. 27.1.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  16. Tanskan maajoukkuemaalivahti Madsen ja Antti Hildén Sportiin, Dhadphale jatkaa Jatkoaika.com. 31.1.2007. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  17. LeKille merkittäviä vahvistuksia Jatkoaika.com. 30.8.2007. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  18. Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 8.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  19. Antti Hildén kiekkoilemaan vuonomaahan Jatkoaika.com. 5.6.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  20. Hildén ja Pyymäki palaavat LeKiin Jatkoaika.com. 27.5.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.
  21. Antti Hildénin ja LeKin tiet eroavat Jatkoaika.com. 2.11.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 19.12.2014.
  22. Hildén vaihtaa toiseen Tampereen naapurikaupunkiin Jatkoaika.com. 17.11.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 19.12.2014.
  23. Lehdistötilaisuudessa kuultiin uuden valmentajan mietteitä 2.3.2015. Nokian Pyry ry. Viitattu 2.2.2016.
  24. Mestiksen maajoukkue toinen Ranskassa Jatkoaika.com. 30.12.2002. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.7.2012.