Antonio de Salazar
Antonio de Salazar (n. 1650 – 25. maaliskuuta 1715[1]) oli espanjalaissyntyinen, meksikolaistunut säveltäjä.[2] Hän oli yksi viimeisistä perinteisen hispaanisen tyylin edustajista ennen italialaisten vaikutteiden merkittävää vahvistumista Espanjassa ja sen alaisissa maissa.[1] Hän eteni yhdeksi tunnetuimmista meksikolaisista säveltäjistä.[2]
Salazar muutti Meksikoon, jossa pääsi suoraan maestron tehtäviin Pueblan katedraaliin vuonna 1679[3] ja siirtyi Méxicon katedraaliin vuonna 1688.[1] Méxicon katedraalissa hän järjesti arkistot ja valvoi uusien urkujen rakennustöitä. Lisäksi hän tuli tunnetuksi opettajana.[3] Joitain Salazarin sävellyksiä on myös käsikirjoituksina Oaxacan katedraalissa, mutta ei ole tietoa, oliko säveltäjä itse koskaan Oaxacassa.[2]
Salazar oli kontrapunktisen tekniikan mestari. Hän sävelsi villancicoja (myös negrilloja) ja canzonettoja.[2] Lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu puhtaasti hengellistä musiikkia kuoroille. Hän sävelsi kuoroteoksensa usein kahdelle kuorolle. Salazarin villancicot ovat enimmäkseen Sor Juana Inés de la Cruzin teksteihin sävellettyjä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Antonio de Salazar Hyperion Records
- ↑ a b c d Antonio de Salazar (c. 1650-1715) Musica International
- ↑ a b c Antonio de Salazar AllMusic