A. H. Tammsaare

A. H. Tammsaare
Nikolai Triikin piirros Tammsaaresta vuodelta 1927
Henkilötiedot
Syntynyt	30. tammikuuta 1878 Albu, Järvamaa, Viro
Kuollut	1. maaliskuuta 1940 (62 vuotta) Tallinna, Viro
Kansalaisuus	Viro
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli	viro
Tuotannon kieli	viro
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Tammsaaren syntymäpaikasta.

A. H. Tammsaare (tunnetuin pseudonyymi; hänellä oli muitakin pseudonyymejä, kuten Anton Hansen-Tammsaare yms.; virallinen nimi Anton Hansen; 30. tammikuuta 1878 Pohjois-Tammsaaren tila, Albu maalaiskunta, Amblan pitäjä, Järvamaa – 1. maaliskuuta 1940 Tallinna) oli virolainen kirjailija. Hänen viisiosaista teostaan Totuus ja oikeus (1926–1933) pidetään Viron kirjallisuuden merkittävimpänä teoksena. Sen ansiosta Tammsaare on saavuttanut Viron kansalliskirjailijan aseman. Viron 25 kruunun setelissä oli Tammsaaren kuva.

Henkilöhistoria

Tammsaare syntyi Järvamaalla Virossa. Vuodesta 1903 hän työskenteli Teataja-lehden toimittajana ja aloitti samalla kirjallisen uransa. Tuolloin julkaistiin hänen laaja kertomuksensa Vanhat ja nuoret. Hänen perheensä oli köyhä, mutta Tammsaare pääsi kuitenkin vuonna 1907 opiskelemaan Tarton yliopistoon oikeustiedettä. Opiskeluaikoinaan Tammsaare tutustui Noor-Eesti-ryhmään ja kirjoitti joitakin opiskeluelämää kuvaavia novelleja, jotka herättivät jonkin verran huomiota.

Tammsaaren opiskelu katkesi tuberkuloosiin vuonna 1911. Hän vietti vuoden Kaukasuksella parantolassa ja sitä seuraavat kuusi vuotta veljensä maatilalla Koitjärvellä, jossa hän luki Cervantesia, Shakespeareä ja Homerosta. Vuonna 1919 Tammsaare muutti Tallinnaan ja avioitui. Kun hän täytti 50 vuotta vuonna 1928, hänellä oli kirjoitettavana Totuus ja oikeus -romaanin toinen osa. Hänen kunniakseen järjestettiin suuri juhlatilaisuus Estonia-teatteriin, mutta päivänsankari ei saapunut juhliinsa. Niinä kesinä, joina hän kirjoitti, hän lähetti perheensä Narva-Jõesuun kylpylöihin ja keskittyi täydellisesti kirjallisiin töihinsä tai kävi rahatilanteen niin vaatiessa palkkatöissä.

Kirjallinen tuotanto

Tammsaaren varsinainen luomiskausi alkoi vuonna 1922, jolloin ilmestyi hänen maaseudusta kertova romaaninsa Korpiojan isäntä. Suuren romaanisarjan Totuus ja oikeus (Tõde ja õigus) ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1926. Kirja herätti huomiota, ja Tammsaarta kutsuttiin esiintymään eri tilaisuuksissa ja vierailemaan Suomessa, mutta heikkoon terveyteen vedoten hän kieltäytyi. Totuus ja oikeus -romaanin toinen osa ilmestyi vuonna 1929, samana vuonna kuin ilmestyi hänen virontamansa Dostojevskin Rikos ja rangaistus. Kolmas osa Surmatulet ilmestyi vuonna 1931.

Totuuden ja oikeuden jälkeen Tammsaarelta ilmestyivät romaanit Elämä ja rakkaus vuonna 1934 ja Rakastin saksalaista vuonna 1935. Tämän jälkeen Tammsaare uudistui: seuraavaksi ilmestyi näytelmä Kuninkaalla on kylmä vuonna 1936. Viimeinen teos, romaani Hornanperän uusi paholainen ilmestyi 1939. Sekä näytelmä Kuninkaalla on kylmä että viimeinen romaani antoivat ymmärtää, että Tammsaare oli löytänyt uuden tyylin kirjoittaa. Ne tulkitsivat ja ajankohtaistivat ikivanhoja myyttejä, näytelmä raamatun, romaani kansanperinteen aiheista. Uusi luomiskausi päättyi, kun kirjailija kuoli kotonaan työpöytänsä ääreen ensimmäisenä maaliskuuta 1940.

Tammsaare oli laajalti lukenut mies ja hyvin selvillä aikansa aatteista. Hän suhtautui kriittisesti kirkkoon ja oli siviilivihkimisen edelläkävijöitä kotimaassaan. Hän pilkkasi armotta kaikenlaista tärkeilyä ja asioiden paisuttelua. Tammsaaren maailmankuva saattaa monista tuntua synkähköltä. Hän on kuitenkin halunnut näyttää teoksissaan, että ihminen on aina suhteessa johonkin itseään suurempaan, luontoon tai historiaan.

Tammsaaren teoksia on käännetty paitsi suomeksi, myös saksaksi, venäjäksi, bulgariaksi, ranskaksi, latviaksi, liettuaksi, unkariksi, puolaksi, slovakiaksi, tšekiksi ja hollanniksi.

Suomennetut teokset

• Korpiojan isäntä. (Kõrboja peremees, 1922) Suomentanut Ida Grünthal. WSOY, 1929.
• Korpiojan isäntä. (Kõrboja peremees, 1922) Suomentanut Juhani Salokannel. Rajamäki: Aviador, 2022. ISBN 978-952-381-068-6
• Totuus ja oikeus 1, Maan lupaus. (Tõde ja õigus I, 1926) Suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Salokannel. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-16944-0
• Totuus ja oikeus 2, Koulutie. (Tõde ja õigus II, 1929) Suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Salokannel. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18319-2
• Totuus ja oikeus 3, Surmatulet. (Tõde ja õigus III, 1931) Suomentanut Juhani Salokannel. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21240-9
• Totuus ja oikeus IV, Kuolemantanssi. (Tõde ja õigus IV, 1932) Suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Salokannel. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-23740-2
• Totuus ja oikeus V, Kotiinpaluu. (Tõde ja õigus V, 1933) Suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Salokannel. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-26508-5
• Totuus ja oikeus: Romaani. 5. osa. (Tõde ja õigus V, 1933) Suomentanut Erkki Reijonen. Porvoo: WSOY, 1935.
• Rakastin saksalaista. (Ma armastasin sakslast, 1935) Suomentanut Juhani Salokannel. Aviador, 2019. ISBN 978-952-7063-81-1
• Hornanperän uusi paholainen: Romaani. (Põrgupõhja uus vanapagan, 1939.) Suomentanut Aino Kaasinen. Helsinki: Kansankulttuuri, 1964.

Aiheesta muualla

• Tammsaaren museo (Arkistoitu – Internet Archive)
• Huomattavinta elämässäni?, Suomen Kuvalehti, 08.09.1934, nro 37, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• A. H. Tammsaare. Viron suuri kirjailija, Suomen Kuvalehti, 29.08.1936, nro 35, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot