Anthar l’invincibile
| Anthar l’invincibile | |
|---|---|
| Soraya, reina del desierto, Marchands d’esclaves |
|
 Elokuvan saksalainen mainosjuliste. |
|
| Ohjaaja | Antonio Margheriti |
| Käsikirjoittaja | Guido Malatesta, Antonio Margheriti, Simonella, Arturo Riguel, André Tabet |
| Tuottaja | Luigi Nannerini |
| Säveltäjä | Georges Garvarentz |
| Kuvaaja | Alejandro Ulloa |
| Leikkaaja | Otello Colangeli |
| Lavastaja | Ottavio Scotti |
| Pääosat | Adriano Bellini, Michèle Girardon |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Italia, Espanja, Ranska |
| Tuotantoyhtiö | Antares Produzione Cinematografica, Compagnia Cinematografica Mondiale, Producciónes Benito Perojo, Rialto Films, Fidès Film |
| Ensi-ilta | 27. kesäkuuta 1964 (Italia) |
| Kesto | 90 min. (Italia) |
| Alkuperäiskieli | italia |
| Tuotto | 140 294 338 liiraa (Italia) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| DBCult | |
Anthar l’invincibile (”Voittamaton Anthar”; esp. Soraya, reina del desierto, ”Soraya, autiomaan kuningatar”; ransk. Marchands d’esclaves, ”Orjakauppiaat”) on vuonna 1964 valmistunut italialais-espanjalais-ranskalainen seikkailuelokuva. Tyylilajiltaan itämaisaiheista peplumia edustavan elokuvan on ohjannut Antonio Margheriti alias Anthony M. Dawson. Sen sankaria esittää Adriano Bellini alias Kirk Morris.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bagdadin julma visiiri Ganor kaappaa vallan, tappaa sulttaanin ja vangitsee tämän lapset. Prinsessa Soraya pakenee ja hänet pelastaa Anthar, jonka kylän Ganor on hävittänyt. Orjakauppias Akrim kaappaa Sorayan, mutta apuun ryntäävä Anthar vie hänet turvaan vuoristolaisten luokse. Anthar lähtee Bagdadiin, jossa hän onnistuu vapauttamaan prinssi Daykorin, mutta jää itse vangiksi. Lopulta vallananastaja saa surmansa, Daykorista tulee uusi sulttaani ja Anthar ja Soraya saavat toisensa.[1]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Adriano Bellini | … | Anthar |
| Michèle Girardon | … | Soraya |
| Mario Feliciani | … | Ganor |
| Renato Baldini | … | Akrim |
| Manuel Gallardo | … | |
| José Jaspe | … | |
| Tanya Lopert | … | |
| Fedele Gentile | … | |
| Nadia Brivio | … | |
| Giacomo Furia | … | |
| Laura Nucci | … | |
| Renato Rossini | … | |
| Nadine Verdier | … | |
| Ugo Sasso | … | |
| Pietro Tordi | … | |
| Aldo Cecconi | … | |
| Roberto Dell’Acqua | … | |
| Serena Michelotti | … | |
| Malika | … | |
| Giuseppe Monteverdi | … | |
| Claudio Scarchilli | … | [2] |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anthar l’invincibile on kuvattu Techniscope-laajakangastekniikalla Technicolor-väreissä Incir De Paolisin studiolla Roomassa sekä Algerian autiomaassa[3][4]. Se on pikkurahalla tehtailtu rutiiniseikkailu, jonka tekijöiden huolimattomuudesta kertoo sekin, että johdannossa juontaja kutsuu sankaria Antaresiksi. Elokuvan kohokohtia ovat Margheritille tyypillinen peilisali ja Antharin kamppailu sarvikuonoa vastaan.[5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Cinematografo.it cinematografo.it. Viitattu 22.4.2014. (italiaksi)
- ↑ Anica: Archivio del Cinema Italiano archiviodelcinemaitaliano.it. Viitattu 22.4.2014. (italiaksi)
- ↑ DBCult Movie Database dbcult.com. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 22.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Hughes, Howard: Cinema Italiano: The Complete Guide from Classics to Cult, s. 37. London, New York: I. B. Tauris, 2011. ISBN 978-1-84885-608-0
- ↑ Della Casa, Steve; Giusti, Marco: Il grande libro di Ercole, s. 90. Roma: Centro Sperimentale di Cinematografia, Edizioni Sabinae, 2013. ISBN 978-88-98623-051
- ↑ Antonio Margheriti.com antoniomargheriti.com. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 22.4.2014. (italiaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anthar l’invincibile Internet Movie Databasessa (englanniksi)