Hevosen heisimato
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Hevosen heisimato | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Laakamadot Platyhelminthes |
| Luokka: | Heisimadot Cestoda |
| Alaluokka: | Eucestoda |
| Lahko: | Cyclophyllidea |
| Heimo: | Anoplocephalidae |
| Suku: | Anoplocephala |
| Laji: | perfoliata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anoplocephala perfoliata |
|
Hevosen heisimato (Anoplocephala perfoliata) on hevosen suolistossa elävä heisimatolaji, joka on ainoa Suomessa esiintyvä hevosen heisimatolaji. Se on keskimäärin 2-3 cm pitkä mutta voi saavuttaa jopa 8 cm:n pituuden.
Hevosen heisimadon väli-isäntänä toimii hevosen ulosteita ravintonaan käyttävä Oribatidae-punkki. Oribatidae-punkki saa hevosen ulosteita syömällä sisäänsä hevosen heisimadon munia, jotka kehittyvät punkin elimistössä hevoselle infektiivisiksi toukkamuodoiksi. Hevonen saa tartunnan syömällä laidunruohon mukana heisimadon toukkia sisältäviä punkkeja. Heisimatojen toukat vapautuvat punkin sisältä hevosen ruoansulatuskanavassa ja kulkeutuvat suolistoon, jossa aikuiset madot kiinnittyvät suolen seinämään, erityisesti ohutsuolen loppupään ja umpisuolen alueelle. Aikuiset hevoset saavat tartunnan useimmin kuin varsat.
Oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleensä heisimatotartunta on melko oireeton, mutta suolen seinämään kiinnittyneet madot saattavat aiheuttaa limakalvon paksuuntumista ja haavaumia. Pahimmillaan tartunta voi aiheuttaa suolistotulehduksen, suolistotukoksen tai suoliston repeytymisen. Hevosen heisimadon poistamisessa voidaan käyttää esimerkiksi pratsikvantelia sisältävää matolääkettä. Pratsikvanteli on pyratsiini-isokinoliinijohdannainen, jota käytetään useilla eläinlajeilla matolääkkeenä.