Anopinkielet
| Anopinkielet | |
|---|---|
 Himmeäanopinkieli Sansevieria hyacinthoides |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Parsakasvit Asparagaceae |
| Alaheimo: | Nolinoideae |
| Suku: |
Anopinkielet Sansevieria Thunb. |
| Katso myös | |
Anopinkielet (Sansevieria) on noin 70 lajia käsittävä ruskuskasveihin kuuluva kasviheimo vanhan mantereen trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta.[1] 2010-luvulla julkaistun taksonomian mukaan anopinkielet voidaan yhdistää traakkipuiden (Dracaena) sukuun.[2]
Anopinkielten habitus vaihtelee ruohovartisista kuivakkokasveista monivuotisiin pensasmaisiin mehikasveihin. Monivuotisten lajien ainavihannat lehdet ovat kieli- tai miekkamaisia, 20 senttimetristä 3 metriin pitkiä. Kasvi muodostaa lehtikimppuja maavarrestaan tai maanpäälisistä rönsyistään. Vihertävät-valkoiset kukat kasvavat yksinkertaisen tai haarautuneen 40–90 cm korkean tertun päähän. Hedelmä on punainen tai oranssi marja.
Suku on nimetty Raimondo di Sangron (1710–1771), Italian San Severon prinssin kunniaksi. Italian paikannimen erilaisten kirjoitusasujen vuoksi suvun tieteellisestä nimestä käytetään yleisesti myös muotoja ”Sanseveria” ja ”Sanseviera”.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Afrikassa lehdistä tuotetaan kuitua.[3] Joitakin lajeja, kuten Sansevieria ehrenbergiitä, käytetään perinteisessä ensiavussa siteenä lajien mahlan antiseptisten ominaisuusksien vuoksi.
Monet lajit ovat yleisiä huonekasveja lauhkeilla alueilla. Myydyin laji on isoanopinkieli useine lajikkeineen. Kasvu on verrattain hidasta ja kasvi voi kasvaa useita vuosia. Korkeaksi kasvavilla lajeilla on jäykät, pystyt miekkamaiset lehdet. Lyhyemmät lajit muodostavat rehtiruusukkeita. Huonekasveina anopinkielet viihtyvät parhaiten lämmössä ja kirkkaassa valossa, mutta sietävät myös varjoa.
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- keihäsanopinkieli (Sansevieria cylindrica)
- Sansevieria ehrenbergii, syn. Dracaena hanningtonii
- kuurna-anopinkieli (Sansevieria hallii)
- himmeäanopinkieli (Sansevieria hyacinthoides)
- kirjoanopinkieli (Sansevieria kirkii)
- keniananopinkieli (Sansevieria parva)
- peitsianopinkieli (Sansevieria stuckyi)
- isoanopinkieli (Sansevieria trifasciata)
- anopinhammas (Sansevieria trifasciata ’Hahnii’)
- keltareuna-anopinkieli (Sansevieria trifasciata ’Laurentii’)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mbugua, P. K.; Moore, D. M.: ”Taxonomic studies of the genus Sansevieria (Dracaenaceae)”, The Biodiversity of African Plants, s. 880. 1. painos. Springer Netherlands, 30.6.1996. doi:10.1007/978-94-009-0285-5_62 ISBN 978-94-010-6613-6 (englanniksi)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Sansevieria Thunb. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 16.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Kirby, F. Vaughan: Sport In East Central Africa: Being An Account Of Hunting Trips In Portuguese And Other Districts Of East Central Africa. Määritä julkaisija!
