Annoonakasvit
| Annoonakasvit | |
|---|---|
 Suomuannoona eli kirimoija (Annona cherimola) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophytina |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Magnoliales |
| Heimo: |
Annoonakasvit Annonaceae Juss.[1] |
| Katso myös | |
Annoonakasvit eli annonakasvit (Annonaceae) on yli 2 000 lajia käsittävä trooppinen kukkakasviheimo, jonka lajit ovat pääasiassa puita ja pensaita. Eräistä lajeista saadaan syötäviä hedelmiä. Lajeja tavataan kaikkialla tropiikissa, mutta erityisen luonteenomaisia ne ovat vanhan maailman trooppisten alankoseutujen ainavihannissa metsissä. Annoonakasvit ovat niissä varsin yleisiä.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Annoonakasvit ovat puuvartisia, joskus köynnöstäviä, ja niiden varsissa on hartsikäytäviä. Lehdet ovat yleensä ainavihantia; lisäksi ne ovat ehyitä, korvakkeettomia, kahdessa rivissä sijaitsevia ja sinertävän- tai metallinkiiltoisia. Kukat ovat tuoksuvia, usein nuokkuvia, ja niissä on erikoista se, että ne avautuvat usein nupustaan jo ennen kuin niiden kaikki osat ovat kehittyneet täydelleen. Kukat houkuttelevat kovakuoriaisia, jotka suorittavat pölytyksen; useilla lajeilla kukasta muodostuu niille loukku terälehtien karisemiseen asti. Kukan osia on epämääräinen luku. Kehälehtikiehkuroita on tavallisesti kolme. Heteet sijaitsevat kierteisesti. Emilehdet ovat yleensä täysin erillään, ja hedelmä koostuu useiden marjojen yhteen kasvusta. Siemenessä on kirjava siemenvalkuainen. Vain lajilla Anaxagorea javanica on avautuva hedelmä ja avautuminen tapahtuu räjähdysmäisesti.
Systemaattinen asema ja alaryhmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Annoonakasvit kuuluvat lahkoon Magnoliales yhdessä viiden muun heimon kanssa. Niistä läheisin annoonakasveille on kauluskukkakasvien (Eupomatiaceae) heimo.
Annoonakasveihin kuuluu 2430 lajia, jotka ryhmitellään 106–110 suvuksi. Niiden ryhmitteleminen alaheimoiksi on aina tuottanut vaikeuksia, mutta DNA-molekyylitutkimusten mukaan on erotettavissa useita ryhmiä eli kehityslinjoja:
Alaheimo Anaxagoreoideae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksi suku Anaxagorea, joka käsittää 30 trooppisen Amerikan, Sri Lankan ja kaakkoisimman Aasian saaristoineen lajia.
Alaheimo Ambavioideae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alaheimo sisältää yhdeksän sukua ja 56 lajia, jotka kasvavat kaikkialla tropiikissa, myös Madagaskarilla.
Alaheimo Malmeoideae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alaheimoon kuuluu 49 sukua, jotka jaetaan yhdeksään eri tribukseen. Runsaslajisia sukuja ovat muun muassa:
- Piptostigma, 13 lajia
- Unonopsis, 48 lajia
- Polyalthia – tähtiannoonat[2], 86 lajia
- Miliusa, 60 lajia
- Monoon – koppipuut, 60 lajia
- Orophea, 57 lajia
- Pseuduvaria, 54 lajia
- Mitrephora, 49 lajia
Alaheimo Annonoideae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alaheimoon kuuluu 47 sukua, jotka jaetaan seitsemään eri tribukseen. Runsaslajisia sukuja ovat muun muassa:
- Cymbopetalum, 27 lajia
- Guatteria, 177 lajia
- Xylopia, 180 lajia
- Artabotrys – raksiot, 105 lajia
- Duguetia, 94 lajia.
- Annona – annoonat[2], 170 lajia
- Goniothalamus – lyhtyoksat, 134 lajia
- Isoloma, 20 lajia
- Uvaria – punttiot, 199 lajia
- Monanthotaxis, 94 lajia
- Fissistigma, 59 lajia
- Friesodielsia
- Asimina – papavit
Annoonakasvit ihmisen taloudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Syötäviä hedelmiä: suomuannoona eli kirimoija (Annona cherimola), oka-annoona eli guanabana (A. muricata), sokeriannoona (A. squamosa), ilama (A. diversifolia), metsäpapavi eli papavi (Asimina triloba), raksiolajit (Artabotrys).
- Aromaattista öljyä: tuoksuilangia eli rohtoilangia eli ylang-ylang (Cananga odorata), Mkilua fragrans.
- Mausteita: Xylopia aethiopica, Monodora myristica.
- Puuainesta, jousi- ja keihäspuita: Xylopia, Oxandra lanceolata, Duguetia, apinanannoona (Annona glabra).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Angiosperm Phylogeny Website.
- Kasvien maailma – Otavan iso kasvitietosanakirja. Osa 1. 1979.
- Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. 2004.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Version 9) mobot.org. kesäkuu 2008. Viitattu 27.11.2010. (englanniksi)
- ↑ a b ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) yso.fi. Viitattu 2.8.2012.