Anne de Rochechouart de Mortemart

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anne de Rochechouart de Mortemart, Uzèsin ruhtinatar.
Anne de Rochehouart de Mortemart veistää Jeanne d’Arcin patsasta, Adolphe Demangen maalaus(1900)

Marie Anne Victurnienne Clémentine de Rochechouart de Mortemart , Uzèsin ruhtinatar (10. helmikuuta 1847 Pariisi3. helmikuuta 1933 Dampierre-en-Yvelines) oli ranskalainen kuvanveistäjä, kirjailija, feministi ja hyväntekeväisyyden harrastaja. Hän oli perinyt erittäin suuren omaisuuden Veuve Clicquot -samppanjamerkin perustajalta.[1]

Elämänvaiheita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anne de Rochechouart de Mortemart oli aatelisperheen tytär ja hänen iso-isoäitinsä oli ollut Madame Barbe-Nicole Clicquot Ponsarin, kuuluisan samppanjamerkin omistaja ja perustaja. Avioliiton myötä hänestä tuli vuonna 1872 Crussolin ja Uzèsin herttuatar. Hänen aviomiehensä äänesti Ranskan kansalliskokouksessa vuonna 1871 tasavallan palauttamista vastaan. [2]

Erittäin varakkaana henkilönä vailla toimeentulohuolia Anne de Rochechouart de Mortemart saattoi omistautua monelle eri elämänalueelle. Hän oli kirjailija, kuvanveistäjä, urheilija ja lapsilleen omistautunut äiti. Häntä kiinnosti myös politiikka. Näiden aktiviteettien ohella hän tuli kuuluisaksi hyväntekeväisyydestään. [2] Aluksi hän tuki avokätisesti konservatiivipoliitikko Georges Boulangeria tämän pyrkimyksissä palauttaa monarkia. Myöhemmin hän kiinnostui naisten aseman parantamisesta ja kampanjoi naisten äänioikeuden puolesta.[3] Lisäksi hän puolusti työssäkäyvien naisten oikeutta käyttää työllään ansaitsemansa rahat omiin tarkoituksiinsa. [4]

Ruhtinatar tuli kuuluisaksi myös kahdesta autoihin liittyvästä asiasta. Autot olivat hänen aikanaan uutuus ja hän innostui niistä kovasti. Anne de Rochechouart de Mortemart oli ensimmäinen ranskalainen nainen joka sai ajoluvan ja ensimmäinen ranskalainen joka sai ylinopeussakon. [2]

De Mortemart oli myös taiteellisesti lahjakas. Hän toimi taidemaalarina ja kuvanveistäjänä käyttäen taiteilijanimeä "Manuela". Vuoden 1887 salongista hän sai kunniamaininnan. Hän johti naistaiteilijoiden liittoa. Kuuluisuutta saavutti hänen veistämänsä Jeanne d’Arcin patsas Mehun-sur-Yèvressä, jonka vetäytyvät saksalaisjoukot tuhosivat vuonna 1944. [2]

Paitsi kuvataiteita, de Rochechouart harrasti myös kirjallisuutta. Hän kirjoitti romaaneja, runoja sekä näytelmiä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]