Anne Leinonen
Anne Leinonen | |
---|---|
Anne Leinonen 2012. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1973 Juva |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | kirjailija, kustannustoimittaja |
Kirjailija | |
Aikakausi | 2000– |
Tyylilajit | nuortenkirjallisuus, tieteiskirjallisuus, fantasiakirjallisuus |
Kirjallinen suuntaus | reaalifantastikot |
Esikoisteos |
Lokkeja rakastava veli (2000), nuortenkirja Valkeita lankoja (2006), novellikokoelma |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Anne Leinonen (s. 1973 Juva)[1] on suomalainen kirjailija ja kustannustoimittaja. Hän on kirjoittanut useita nuortenkirjoja yhdessä Eija Lappalaisen kanssa. Leinonen luokittelee itsensä reaalifantastikoksi. Hän on toimittanut omaa spekulatiiviseen fiktioon erikoistunutta Usva-verkkolehteä.[2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leinonen on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan maantiede.[1] Hän työskentelee SanomaPron kustannustoimittajana ja oppimateriaalituottajana Mikkelissä.
Vuonna 1999 Leinonen ja Lappalainen kirjoittivat nuortenromaanin Lokkeja rakastava veli, jonka käsikirjoituksella he voittivat WSOY:n nuortenkirjakilpailun, ja se julkaistiin Bulevardi-sarjan avauksena vuonna 2000. Kolmannessa nuortenromaanissa Saga (2003) on mukana hieman fantasiaa, ja se sijoittuu Islantiin. Romaania innoittivat tosi-tv-sarjat.
Leinosen novelli ”Valkeita lankoja” voitti Portin kirjoituskilpailun vuonna 2003 ja Atorox-palkinnon vuonna 2004. Leinonen voitti Portin kirjoituskilpailun toistamiseen vuonna 2011 novellilla Oliverin kirja.
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuortenromaanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eija Laitinen & Anne Leinonen: Lokkeja rakastava veli. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24856-8
- Eija Laitinen & Anne Leinonen: Neljän biisin bändi. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26254-4
- Eija Laitinen & Anne Leinonen: Saga. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27715-0
- Eija Laitinen & Anne Leinonen: Peilikuvarakkaus. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30210-4
- Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Devoted Souls – Peliromaani. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33250-4
- Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-37777-2
- Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Hiekkasotilaat. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-38992-8
- Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Konejumalat. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39764-0
- Kirjanoita. Helsinki: WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42502-2
- Noitakirja. Helsinki: WSOY, 2018. ISBN 978-951-0-43139-9
- Elokuussa minä kuolen. Vaasa: Haamu, 2022. ISBN 978-952-7413-21-0
Lastenkirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Holtiton masiina. Kuopio: Icasos, 2020. ISBN 9789526878096.
Novellikokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-32091-9
- Anne Leinonen & Petri Laine: Kuulen laulun kaukaisen. Helsinki: Kuoriaiskirjat, 2014. ISBN 9789527021293.
- Pienen rasian jumala ja muita novelleja. Jyväskylä: Atena, 2015. ISBN 978-952-300-149-7 [3][4]
- The otherling and other stories. Helsinki: Kuoriaiskirjat, 2015. ISBN 9789527021538.
Romaanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anne Leinonen & Miina Supinen: Rautasydän. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-78-5.
- Viivamaalari. Jyväskylä: Atena, 2013. ISBN 978-951-796-886-7 [5][6]
- Ilottomien ihmisten kylä. Helsinki: WSOY, cop. 2014. ISBN 9789510399002.
- Vaskinainen. Romaani. Tampere: Osuuskumma, 2015. ISBN 978-952-6642-45-1 [7]
- Metsän äiti. Keuruu: Atena, 2017. ISBN 978-952-300-304-0
- Katve. Tampere: Osuuskumma, 2020. ISBN 978-952-7215-95-1
Toimittajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuuntele. Näe. Mikkeli: Oswald interkopio, 2000.
- Poikashöyhenet ja muita unelmia. Antologia, Mikkelin kirjoittajat, 2001. ISBN 951-98879-1-1.
- Muistinkuvat. Mikkeli: Mikkelin kirjoittajat, 2001. ISBN 951-98879-0-3.
- Leinonen, Anne & Loivamaa, Ismo (toim.): Ihmeen tuntua. Näkökulmia lasten ja nuorten fantasiakirjallisuuteen. Helsinki: BTJ, 2006. ISBN 951-692-622-3
- Leinonen, Anne (toim.): Kirjoita kosmos. Opas spekulatiivisen fiktion kirjoittamiseen. Turku: Suomen tieteiskirjoittajat: Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti, 2006. ISBN 952-91-9336-X
- Kaksospellehyppy. Otava: Mikkelin kirjoittajat, 2010. ISBN 978-951-98879-2-0.
- Leinonen, Anne & Saloranta, Tuomas & Suntila, Shimo (toim.): Hurtan koodeksi. Boris Hurtan 25-vuotistaiteilijajuhlakirja. Otava: Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat, 2013. ISBN 978-952-67765-2-1
- Kummallisen kirjoittajat. Otava: Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat, 2014. ISBN 9789526776552.
- Tavarataivas. Otava: Mikkelin kirjoittajat, 2014. ISBN 978-951-98879-3-7.
- Steampunk! - silintereitä ja siipirattaita. Tampere: Osuuskumma, 2016. ISBN 9789526642536.
- Naamiot. Tampere: Osuuskumma, 2018. ISBN 9789527215494.
- Tuoretta verta. Otava: Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry, 2018. ISBN 9789526874920.
- Herra Swanin sanoja siivekkäille. Mikkeli: Kulttuuriyhdistys Korppi ry., 2022. ISBN 9789529469901.
- Hämärän periltä. Tampere: Osuuskumma, 2022. ISBN 9789527382318.
Novelleja kokoomateoksissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suhde, antologiassa Naurunalaiset ja itkunalaiset (toim. Mari Mörö), Mikkelin kirjoittajat ry, 1990
- Vuokralle halutaan, antologiassa Häiriö (toim. Mari Mörö), Mikkelin kirjoittajat ry, 1997.
- Suonjako, antologiassa Suon syvä syli. (Toimittanut Arto Seppälä. Suotarina-kirjoituskilpailu) Maahenki, 1999. ISBN 952-5328-00-7
- Sinisen perhosen nainen, antologiassa Sherlock Holmes Suomessa. Turku: Turbator, 2010. ISBN 978-952-5666-45-8
- Vieraan taivaan alle, antologiassa Maailmanlopun kirjasto ja muita tuomiopäivän tarinoita. URS. ISBN 978-952-93-1765-3
- Kaksi viroksi käännettyä novellia antologiassa Soome ulme.
Lehtinovelleja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sinun katseesi lävistää minut, Portti 2/2007
- Todelliset kasvot, Usva 4/2007
- Kutsuvat sitä kuolemaksi, Portti 3/2008
- Pienen rasian jumala, Portti 1/2009
- Sanojen mahti, Portti 1/2010
Palkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- WSOY:n nuortenkirjakilpailun 1. palkinto 1999 yhdessä Eija Laitisen kanssa (Lokkeja rakastava veli).
- Kansan sivistysliiton palkinto 2000 yhdessä Eija Laitisen kanssa.
- Portti-novellikilpailun voitto 2003 novellista ”Valkeita lankoja”.
- Atorox-palkinto 2004 novellista ”Valkeita lankoja”, 2007 novellista "Toisinkainen", 2011 novellista "Nahat".[8]
- Portti-novellikilpailun voitto 2011 novellista ”Oliverin kirja”.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Leinonen, Anne Kirjasampo.fi. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ Leinonen, Anne: Kirjoittajasta Toimittajan spekulatiivinen lokikirja. Arkistoitu 19.6.2010. Viitattu 29.7.2010.
- ↑ Löf, Risto: Anne Leinonen: Pienen rasian jumala ja muita novelleja Savon sanomat. 2.6.2015. Viitattu 18.6.2016.
- ↑ Jerrman, Toni: Anne Leinonen: Pienen rasian jumala ja muita novelleja Tähtivaeltaja. 3/2015. Viitattu 18.6.2016.
- ↑ Karila, Juhani: Loppu pelastaa Viivamaalarin Helsingin Sanomat. 26.3.2013. Viitattu 18.6.2016.
- ↑ Komu, Eija: Anne Leinonen: Viivamaalari Savon sanomat. 11.3.2013. Viitattu 18.6.2016.
- ↑ Kelosaari, Artemis: Rakkaus ja myytit värittävät takkuista tarinakudelmaa Kiiltomato.net. 16.1.2016. Viitattu 18.6.2016.
- ↑ Atorox-vastaava: Atoroxin historiaa Turun Science Fiction Seura ry.. Viitattu 24.4.2013.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anne Leinonen Wikimedia Commonsissa
- Toimittajan spekulatiivinen lokikirja
- Kaksi kertojaa – yksi ääni (Arkistoitu – Internet Archive). Kotisivut.
- Anne Leinonen (Arkistoitu – Internet Archive). Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli.
- Pasi Karppanen: Kotimaisen scifin tapahtumahorisontissa – Haastattelussa Anne Leinonen (Arkistoitu – Internet Archive). Finnzine 3/2003.
- Sanojen ajan artikkeli Anne Leinosesta Kirjasampo.fi:ssä