Annaminfasaani
Annaminfasaani | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: |
Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: |
Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: |
Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: |
Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: |
Linnut Aves |
Lahko: |
Kanalinnut Galliformes |
Heimo: |
Aitokanat Phasianidae |
Suku: |
Hopeafasaanit Lophura |
Laji: | edwardsi |
Kaksiosainen nimi | |
Lophura edwardsi |
|
Katso myös | |
Annaminfasaani (Lophura edwardsi) on aitokanoihin kuuluva lintulaji. Se elää äärimmäisen uhanalaisena Vietnamissa.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kooltaan annaminfasaani voi kasvaa 59–65 cm pitkäksi. Koiraat ja naaraat eroavat toisistaan ulkonäöltään. Koiras on lähes kauttaaltaan kiiltävän sinertävän musta ja siivissä on vihertävä kiilto. Koiraan päässä on valkoinen töyhtö ja naama on höyhenistä paljas ja iho on punainen. Nokka on valkoinen ja jalat punaiset. Annaminfasaaninaaras on väritykseltään harmahtavan ruskea ja siivistään punertavampi. Nuoret linnut muistuttavat väritykseltään naarasta. Vietnaminfasaani (L. hatinhensis) muistuttaa ulkonäöltään annaminfasaania, mutta pyrstössä on valkoista. DNA-analyysien perusteella on todennäköistä, että annaminfasaani ja vietnaminfasaani kuuluvat samaan lajiin.[1][2][3][4]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Annaminfasaania tavataan Vietnamin keskiosista. Sen elinympäristöä ovat ainavihannat metsät tyypillisesti 300–600 metrin korkeudessa. Laji viihtyy tiheän aluskasvillisuuden joukossa. Annaminfasaaninaaras munii maaliskuun loppupuolella ja munia on tyypillisesti 4–6 ja ne ovat väriltään punertavia. Annaminfasaanikannan kooksi arvioidaan 50–250 yksilöä. Lajista ei ole vahvistettuja havaintoja vuoden 2000 jälkeen ja laji on mahdollisesti hävinnyt luonnosta. Mahdollisesti jäljellä olevaa kantaa uhkaavat elinympäristön hakkaaminen ja pirstaloituminen ja metsästys.[1][2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c BirdLife International: Lophura edwardsi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.1.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Edwards's Pheasant - BirdLife Species Factsheet BirdLife International. Viitattu 17.10.2013.
- ↑ a b Craig Robson, Richard Allen: New Holland field guide to the birds of South-East Asia, s. 4. New Holland Publishers, 2005. ISBN 9781843307464 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.10.2013). (englanniksi)
- ↑ a b Edwards' Pheasant World Association of Zoos and Aquariums. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 17.10.2013. (englanniksi)