Angolanmutobo
| Angolanmutobo | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Caesalpinioideae / Detarioideae |
| Suku: | Mutobot Isoberlinia |
| Laji: | angolensis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Angolanmutobo (Isoberlinia angolensis) on hernekasvien (Fabaceae) heimoon ja mutobojen (Isoberlinia) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on kausivihanta pensas tai puu, jolla pyöreä ja laakea latvus.
Angolanmutobo kasvaa tavallisesti 1–12 metriä korkeaksi. Suuremmissa puumaisissa yksilöissä runko voi olla oksaton 5–7 metrin korkeuteen asti ja rungon halkaisija voi olla noin 0,5–1 metriä. Toisinaan angolanmutobo jää vain noin 20–40 cm korkeaksi pensaaksi.
Angolanmutobo kasvaa kausivihannissa metsissä, joissa se voi olla yksi metsän valtalajeista. Muuten angolanmutobo kasvaa erilaisissa avoimissa metsissä 600–2100 metrin korkeudella merenpinnasta. Lajin luontaista levinneisyysaluetta on trooppinen Afrikka. Lajia tavataan Etelä-Sudanissa, Ugandassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Tansaniassa, Angolassa, Sambiassa, Zimbabwessa ja Mosambikissa.
Angolanmutoboa hyödynnetään paikallisesti puutavarana sekä lääkintään. Lääkinnässä lajin kuorta on käytetty yskän, haavojen ja käärmeenpuremien hoitoon. Puu erittää rungon ja varsiensa vauriokohdista punertavaa nestettä, mutta sillä ei tiettävästi ole mitään yleistä käyttöä. Puuaines on väriltään vaaleanpunertavaa, mutta ei kovin kestävää. Puuainesta on käytetty pienissä määrin puusepäntöissä sekä polttopuuna.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Useful Tropical Plants: Isoberlinia angolensis (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Isoberlinia angolensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)