Angklung
Angklung on indonesialainen lyömäsoitin, joka koostuu kehikkoon asetetuista bambuputkeista ja jota soitetaan heiluttamalla. Jokainen angklung tuottaa vain yhden nuotin tai soinnun, joten melodioiden esittämiseen vaaditaan monia soittajia.[1][2] Angklung luokitellaan helistimiin.[2] Angklungilla on perinteisesti soitettu musiikkia pentatonisella asteikolla, mutta vuonna 1938 Daeng Soetigna otti käyttöön diatonista asteikkoa hyödyntävän angklungin, josta käytetään nimitystä angklung padaeng. Angklung hyväksyttiin UNESCO:n Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2010.[1]
Angklung omaksuttiin käyttöön myös Thaimaassa prinssi Bhanurangsi Savangwongsen tutustuttua siihen Jaavalla vuonna 1907 ja hankittua Thaimaahan soitinmalliston vuonna 1908.[3] Singaporessa angklung saavutti suosiota indonesialaisen musiikkipedagogi Pak Kasurin esitellessä sitä maassa osana maiden välistä kulttuurivaihtoa 1950–1960-lukujen vaihteessa.[4]
Suurin angklungkokoonpano koostui 15 110:sta esiintyjästä. Ennätys tehtiin 5. elokuuta 2023 Jakartan Gelora Bung Karno -stadionilla. Esitys kesti seitsemän minuuttia ja siinä esitettiin peräkkäin kappaleet “Berkibarlah Benderaku” ja “Wind of Change”.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Indonesian Angklung UNESCO Intangible Cultural Heritage, viitattu 22.9.2024 (englanniksi)
- ↑ a b Angklung Suomalainen esityskokoonpanosanasto, viitattu 22.9.2024
- ↑ Angklung The SUPPORT Arts and Crafts International Centre of Thailand, viitattu 22.9.2024 (englanniksi)
- ↑ Angklung National Library Board of Singapore, viitattu 22.9.2024 (englanniksi)
- ↑ Largest angklung ensemble Guinness World Records, viitattu 22.9.2024 (englanniksi)