Andrija Radović

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Andrija Radović
Henkilötiedot
Syntynyt28. tammikuuta 1872
Martinići
Kuollut1947
Belgrad
Ammatti poliitikko

Andrija Radović oli montenegrolainen ja sittemmin jugoslavialainen poliitikko. Hän toimi Montenegron talous-, ulko- ja pääministerinä, sekä kansanedustajana Jugoslavian parlamentissa.

Radović syntyi Martinićissa 28. tammikuuta 1872 ja valmistui lukiosta Cetinjestä opiskellen myöhemmin insinööriksi Italiassa. Sittemmin hän työskenteli eri viroissa maan hallinnossa, mukaan lukien sisäministeriössä. Radović kuului ruhtinas Nikola I:n lähipiiriin ja nousi maan pääministeriksi 1. helmikuuta 1907. Pääministerinä ollessaan hän aloitti tutkimukset kavalluksesta maan taloushallinnossa, mikä vahingoitti ruhtinaan mainetta. Nikola I erotti hänet tehtävistään 17. huhtikuuta 1907 ja Radović muutti ulkomaille lyhyeksi aikaa.[1]

Radović sovitteli välinsä Nikola I:n kanssa ensimmäisen maailmansodan sytyttyä ja joulukuussa 1915 hänestä tuli Montenegron talous- ja ulkoministeri. Huhtikuussa 1916 hän erosi ulkoministerin tehtävistään ja maan hävittyä sodan saman vuoden puolella hän seurasi Nikolai I:tä maanpakoon. Radović toimi 12. toukokuuta 1916 – 17. tammikuuta 1917 Montenegron pakolaishallituksen pääministerinä Pariisissa. Näihin aikoihin Radović alkoi kannattaa Montenegron liittämistä Serbiaan. Maaliskuussa 1917 Radovićista tuli Montenegro-komitean johtaja ja vuosina 1917–1918 hän julkaisi Genevessä ilmestynyttä lehteä nimeltä Ujedninjenje, joka kannatti eteläslaavien liittoa. Kun Jugoslavian kuningaskunta sittemmin perustettiin, Radović toimi Serbian demokraattisen puolueen (Srpska Demokratska Stranka) kansanedustajana ja kansallispankin puhemiehenä Belgradissa. Radović kuoli vuonna 1947 Belgradissa.[1]

  • Ujedinjenje Crne Gore sa Serbijom, 1917
  1. a b Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 831-832. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0 (englanniksi)