Andrievs Niedra
Andrievs Niedra | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. huhtikuuta 1871 Tirzas |
Kuollut | 25. syyskuuta 1942 Riika |
Ammatti |
poliitikko pastori |
Andrievs Niedra eli Andreevs Needra[1] (8. huhtikuuta 1871 – 25. syyskuuta 1942) oli latvialainen poliitikko ja luterilainen pastori. Hän muun muassa johti Latvian saksalaismielistä hallitusta vuonna 1919.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andrievs Niedra syntyi Tirzasissa silloisella Liivinmaalla vuonna 1871. Vuonna 1899 hän valmistui teologian opinnoistaan Tarton yliopistosta ja kirjoitti sittemmin nationalistisia kertomuksia ja runoja. Töitä hän teki useille paikallisille lehdille. Hän toimitti vuosina 1903–1906 Austrums nimistä lehteä. Vuoden 1905 vallankumouksen puhjettua hän vastusti sen kannattajien aatteita. Vuosina 1906–1918 hän toimi pastorina kahden seurakunnan alueella Liivinmaalla.[2]
Niedra siirtyi politiikkaan puna-armeijan aloitettua työntymisen Latviaan tammikuussa 1919. Punaisten voittamiseksi hän kannatti yhteistyötä saksalaisten kanssa. Saksalaisten järjestettyä vallankaappauksen Kārlis Ulmaniksen johtamaa väliaikaista hallitusta vastaan Andrievs Niedra ryhtyi johtamaan saksalaisten kokoamaa heille myönteistä hallitusta ja teki myöhemmin yhteistyötä myös Latviassa toimineiden Pavel Bermondt-Avalovin johtamien valkoisten venäläisten kanssa. Näiden kukistuttua Niedra pakeni Saksaan. Vuosina 1921–192 hän toimi luterilaisena pastorina Vilnassa Liettuassa.[2]
Niedra palasi Latviaan vuonna 1924, mutta hänet pidätettiin maanpetoksesta epäiltynä, ja hänet tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankilaan. Tuomio kuitenkin muutettiin kielloksi asettua Latviaan. Tämän jälkeen Niedra asettui Itä-Preussiin, jossa hän jatkoi työtä pappina. Hän palasi uudelleen Latviaan Saksan miehitettyä alueen toisen maailmansodan aikana huhtikuussa 1942. Hän kuoli saman vuoden syyskuussa Riiassa.[2]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Līduma dūmos (1901)
- Dzīvais mironis (1924)
- Mana bērnība un puikasgadi (1924)
- Tautas nodevēja atmiņas (1998)