Anders Merthen
Anders Merthen (k. 1666) oli Lyypekistä Turkuun muuttanut kauppias ja kellarinpitäjä. 1600-luvun alkupuolella Merthen oli Turun rikkaimpia valtaporvareita, ennen kuin menetti haaksirikossa omaisuutensa . Hänet mainitaan ensimmäistä kertaa Turun porvarina vuonna 1624.[1]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anders Merthen kuului saksalais- tai skottitaustaiseen Merthenin sukuun. Hänen toinen vaimonsa oli Karin Gerdner. Merthenillä oli kolme poikaa, Anders Merthen nuorempi, Johan Andersson Merthen ja Torsten Merthen. Anders Merthenin lapsenlapsi Carl Merthen valittiin Turun pormestariksi vuonna 1731.[2]
Ruotsin armeijassa palvellut suomalainen kenraali ja hakkapeliittojen päällikkö Torsten Stålhandske (k. 1644) oli Merthenin vaimon Karin Gerdnerin eno.[3]
Elämä Turun Luostarikorttelissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merthenin omistama tontti numero 14 sijaitsi yhdellä Turun pääväylistä, Luostarin jokikadun varrella. Tonttia kutsutaan historiallisissa lähteissä nimityksellä Källaren alueella harjoitetun anniskelutoiminnan mukaan. 1600-luvulla ruotsin sanalla "källare" tarkoitettiin ylemmän sosiaaliluokan anniskeluliikettä.[1] Tontti sijaitsee nykyisin Aboa Vetus & Ars Nova -museon alueella.[4]
Merthenin tiedetään olleen useita kertoja selvittämässä varkaus- ja riitatilanteita Turun raastuvanoikeudessa. Hän pyrki vuosina 1626-1653 oikeusteitse saamaan appensa Wellam Gerdnerin perintöä haltuunsa ja myös onnistui siinä.[5]
Haaksirikot ja krouvin avaaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merthen menetti suurimman osan omaisuudestaan vuosina 1629 ja 1630 tapahtuneissa haaksirikoissa. Hän jäi velkaa Ruotsin kruunulle lastien tullimaksuista eikä siten voinut enää harjoittaa vanhaa elinkeinoaan kauppiaana.[5]
Onnettomuuksien jälkeen Merthen vuokrasi Turun raatihuoneen kellarioikeudet, minkä johdosta hänellä oli alkoholin veroton anniskelumonopoli.lähde?
Vuonna 1633 Merthen anoi Ruotsin valtaneuvostolta lupaa perustaa krouvi myös omaan kotitaloonsa Källaren tontille Turun Luostarikortteliin. Lisäksi hän pyysi saavansa tuoda kaupunkiin tuontiverosta vapaata lyypekkiläistä olutta sekä Reinin, Ranskan ja Espanjan viinejä. Ruotsin kuningatar Kristiina myönsi Merthenille kellarivapauden vuonna 1634.[5]
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merthen kuoli vuonna 1666, ja hänet haudattiin 5. kesäkuuta 1666 Turun tuomiokirkon pääkuoriin. Syyskuussa 1667 Merthenin vaimo Karin Gerdner ja heidän poikansa Torsten Merthen saivat kuolleen Anders Merthenin kellarioikeudet, sillä Gerdnerin katsottiin osallistuneen kellaritoimintaan sopivien rakennusten huomattaviin kustannuksiin. He jatkoivat krouvin pitoa Luostarikorttelissa vielä useita vuosikymmeniä Merthenin kuoleman jälkeen. Gerdnerin kuollessa vuonna 1681 Torsten Merthen jatkoi yksin vanhempiensa perustaman krouvin pitoa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Aalto, Ilari & Mattila, Elina: Tupakkaa ja muita pientarvikkeita": 1600-luvun liitupiippukokonaisuus turkulaisen krouvitoiminnan ilmentäjänä researchgate.net. 2019.
- ↑ Merthen, Carl Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ Vainio-Korhonen, Kirsi: Suomen herttuattaren arvoitus. Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta. Edita, 2009.
- ↑ Aboa Vetus & Ars Nova: Aboa Vetus Ars Novan arkeologiset kaivaukset Aboa Vetus Ars Nova. 23.11.2011. Viitattu 7.1.2021.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Toropainen, Veli Pekka: 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista, s. 26-28. Turun museokeskus, 2019.