Ancyluskotilo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ancyluskotilo
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Kotilot Gastropoda
Ylälahko: Vesikeuhkokotilot Hygrophila
Yläheimo: Lymnaeoidea
Heimo: Kiekkokotilot Planorbidae
Alaheimo: Ancylinae
Tribus: Ancylini
Suku: Ancylus
Laji: fluviatilis
Kaksiosainen nimi

Ancylus fluviatilis
Müller, 1774

Katso myös

  Ancyluskotilo Commonsissa

Ancyluskotilo (Ancylus fluviatilis) on virtavesissä elävä pieni makean veden nilviäislaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ancyluskotilon kuori on noin 6 mm pitkä ja 5 mm leveä. Se on kierteetön, kupumainen, ja kuoren huippuna on taaksepäin kaartuva, hieman koukkumainen kärki. Kuoren ulkopinnassa voi olla heikkoja pitkittäisuurteita. Väriltään kuori vaihtelee kellanruskeasta tummanharmaaseen.[3]

Lajia tavataan laajalti Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Uudempien tutkimusten mukaan se saattaa muodostaa kryptisen lajiryhmän kolmen muun kotilolajin kanssa. Tällöin varsinaisen Ancylus fluviatilis -lajin levinneisyys rajoittuisi Espanjasta Sloveniaan ulottuvan linjan pohjoispuoliseen Eurooppaan.[1] Suomessa ancyluskotiloa tavataan suunnilleen Oulun korkeudelle saakka.[4]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää veden alla kiinnittyneenä kivien pintaan. Se on paikoittainen makean veden laji, joka edellyttää elinpaikaltaan voimakkaasti virtaavaa ja hapekasta vettä sekä yleensä kivikkoista pohjaa. Joskus sitä tavataan myös järvien rannoilla, joille kohdistuu riittävän voimakas aallokko. Laji ei siedä veden laadun tai lämpötilan muutoksia ja paikoin vesistöjen saastuminen aiheuttaa vaaran kotilopopulaatioille. Kotilo käyttää ravinnokseen leviä.[3][1]

Evoluutio ja subfossiilit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ancyluskotilo tunnetaan fossiiliaineistosta ainakin 2,5–1,7 miljoonaa vuotta sitten vallinneelta varhaiselta pleistoseenikaudelta saakka.[4] Toisaalta se esiintyy subfossiilina Itämeren paikalla noin 10 000 vuotta sitten sijainneen makeavetisen Ancylusjärven aikaisissa sedimenteissä. Ancylusjärvi on nimetty näiden sille tyypillisten kuorilöytöjen mukaan.[5]

  1. a b c Seddon, M., Albrecht, C. & Van Damme, D.: Ancylus fluviatilis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.8.2014. (englanniksi)
  2. Risto Väinölä: Ancyluskotilo – Ancylus fluviatilis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. a b Kirsi Hutri & Tiina Mattila: Kotilo ja simpukkaharrastajan opas. Tammi 1991 s. 130–131
  4. a b Snails and Slugs (Gastropoda) molluscs.at
  5. Tikkanen, Matti & Juha Oksanen (2002). Late Weichselian and Holocene shore displacement history of the Baltic Sea in Finland. Fennia 180: 1-2 Helsinki. ISSN 0015-0010.