Anapesti
Anapesti (m.kreik. ἀνάπαιστος, anapaistos, ”hakkaava”, ”takova”; lat. anapaestus) on runojalka ja metron, joka on peräisin antiikin kreikkalaisesta metriikasta.[1]
Anapestiä käytettiin nopean rytminsä vuoksi erityisesti tragedioiden ja komedioiden marssi-, taistelu- ja kulkuekohtausten lauluissa, mutta myös komedioiden pilkkalauluissa.[2] Runomitoista anapestiä käytetään ennen kaikkea anapestisessä dimetrissä.[3]
Kaava
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anapestissä runojalka ja metron ovat poikkeuksellisesti eri pituisia. Anapestijalka muodostuu kahdesta lyhyestä (, brevis) ja yhdestä pitkästä (, longum) tavusta:[3]
Anapestimetron on puolestaan dipodia, joka koostuu kahdesta anapestijalasta:[3]
Vastaavalla tavalla dipodisia ovat myös jambi- ja trokeemetronit. Monissa runomitoissa anapestin kaksi lyhyttä tavua voidaan korvata yhdellä pitkällä, jolloin siitä tulee spondee .[3] Anapesti tunnetaan myös nimellä antidaktyyli, koska sen muoto on käänteinen daktyyliin nähden.
Anapestimittoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreikkalaisen ja roomalaisen runouden anapestimittoja ovat muun muassa ( = lyhyt tavu, = pitkä tavu, = anceps eli lyhyt tai pitkä tavu):
Anapestinen dipodia (an2)
Anapestinen tripodia (an3)
- Säe koostuu kolmesta anapestijalasta. Eräs prosodiakoksen muoto.
- ,,
Anapestinen dimetri (and) eli anapestinen kvaternaari (an4)
Anapestinen katalektinen dimetri (andc) eli paroimiakos
- Säe koostuu kahdesta anapestimetronista, joista jälkimmäinen on katalektinen.
- , | ,
Anapestinen katalektinen trimetri (antc)
Anapestinen septenaari (an7)
Anapestinen oktonaari (an8) eli anapestinen tetrametri
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἀνάπαιστος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Anapesti”, Antiikin käsikirja, s. 36. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d Kaimio, Maarit & Sironen, Erkki: Kreikkalaisen metriikan alkeet. Klassillisen filologian laitos, Helsingin yliopisto, 1982/2002.