Ana (nimi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ana
Nimipäivä  
– suomenkielinen
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen
Nimen alkuperä Anna

Ana on kansainvälinen naisen etunimi. Se on alun perin Anna-nimen espanjalainen lyhentymä.[1] Suomessa Ana-nimi voidaan tulkita myös eräiden An-alkuisten miehennimien (esim. Anssin, Anteron ja Antin) lyhentymäksi.[2][3][4]

Digi- ja väestötietoviraston mukaan Ana on syyskuuhun 2021 mennessä ollut Suomessa virallisena etunimenä noin 950–960 naisella. Heistä suurin osa on syntynyt 1980- tai 1990-luvulla. Virallisena miehennimenä Ana on erittäin harvinainen; tämännimisiä miehiä on ollut korkeintaan parikymmentä.[5]

Ana-nimeä ei ole otettu almanakkaan, mutta se esiintyy Helsingin yliopiston almanakkatoimiston virallisessa koirien nimipäiväkalenterissa. Siinä Anan nimipäivä on 9. joulukuuta.[6][7]

Tunnettuja Ana-nimisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Ana-nimisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 50. (Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4
  2. Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen, s. 35. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. ISBN 951-717-757-7
  3. Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, s. 33. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7143-2
  4. Paunonen, Heikki & Paunonen, Marjatta: Stadilaisen nimipäiväkirja. Uuno, uuno – mut mikä sun nimes on, s. 389. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27474-7
  5. Nimipalvelu: Etunimitilasto (hakusana ”Ana”) 20.9.2021. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 20.9.2021.
  6. Nimipäivähaku (hakusana ”Ana”) Yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 20.9.2021.
  7. Saarelma, Minna: Koirien nimipäiväkirja. Bella, Niksu vai Romeo? s. 7, 105. Helsinki: Minerva, 2011. ISBN 978-952-492-473-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Etunimien taivutus: Ana (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu)