Amor pedestre

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Amor pedestre
Elokuvan tarina kerrotaan yksinomaan jalkojen avulla.
Elokuvan tarina kerrotaan yksinomaan jalkojen avulla.
Ohjaaja Marcel Fabre
Pääosat Marcel Fabre
Valmistustiedot
Valmistusmaa Italia
Tuotantoyhtiö Ambrosio Film
Ensi-ilta 1914
Kesto 140/130 metriä (5 min.)
Alkuperäiskieli mykkäelokuva
Aiheesta muualla
IMDb

Amor pedestre (”Jalkarakkautta”) on vuonna 1914 valmistunut italialainen mykkäelokuva. Pelkästään ihmisten jalkoja kuvaamalla esitetyn lyhyen komedian on ohjannut Marcel Fabre.

Mies ja nainen tapaavat kadulla. Mies alkaa kosiskella naista ja sujauttaa kirjelapun tämän kenkään. Kotona naisen aviomies löytää kirjelapun ja haastaa vaimonsa ihailijan kaksintaisteluun. Mies haavoittuu kaksintaistelussa ja nainen ryntää lohduttamaan häntä. Lopussa pari saa toisensa.[1][2]

Tuotanto, teema ja vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torinolaisen Ambrosio Filmin tuottama Amor pedestre kuuluu Marcel Fabren Robinet-komedioiden sarjaan, mutta se on tyyliltään täysin erilainen kuin tekijälleen ominaiset kiihkeitä takaa-ajoja, kommelluksia ja tuhoamisvimmaa täynnä olevat farssit[3]. Luonteeltaan kokeellisen elokuvan koko tarina kerrotaan henkilöiden jalkojen avulla ja jalkineet kuvastavat heidän yhteiskunnallista asemaansa ja luonnettaan[1][2].

Aikanaan täysin vaille huomiota ja jopa sensuurin lupaa jäänyt[3] Amor pedestre on usein mainittu esimerkkinä futurismin vaikutuksesta elokuvakerrontaan. Todellisuudessa Fabrella ei ollut yhteyksiä italialaiseen avantgardeliikkeeseen[1][2] eikä elokuva ollut edes ensimmäinen samanlaiseen kerrontaratkaisuun perustuva teos[3]. Futuristien johtohahmo Filippo Tommaso Marinetti esitti vastaavan näytelmänsä Le basi seuraavana vuonna ja futuristinen elokuva syntyi käsitteenä vasta vuonna 1916[1][2].

Elokuva on restauroitu Italian elokuva-arkistossa vuonna 2009. Se on nähtävissä arkiston verkkosivulla.[4]

  1. a b c d Fashion in Film fashioninfilm.com. Viitattu 29.9.2015.
  2. a b c d Silents, Please! silentsplease.wordpress.com. Viitattu 29.9.2015.
  3. a b c Bianco e Nero, numero speciale: Il cinema muto italiano 1914, prima parte (1993), s. 35.
  4. Fondazione Cineteca Italiana cinestore.cinetecamilano.it. Viitattu 29.9.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]