Ammattinimike
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ammattinimike on työntekijän ammattitehtävää kuvaava titteli, jonka perusteella hänet sijoitetaan työehtosopimuksen palkkataulukkoon ja jonka perusteella häneen kohdistuu tietyt työnantajaa sitovat työehtosopimuksen määräykset. Ammattinimike määräytyy todellisen työtehtävän mukaan, ei sopimuksen tai direktio-oikeuden perusteella. Ammattinimikkeen määrääminen väärin perustein rikkoo työehtosopimusta vastaan.
Kaupan alan ammattinimikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2008 kaupan alan työehtosopimukseen tehtiin uudistus jossa kaupan alan yleiset ja perinteiset tehtävät sijoitettiin ryhmiin, jotka nimettiin ammattinimikkeiksi. Ammattinimikkeillä on palkkataulukot.
Perinteisten ja yleisten kaupan alan tehtävien ulkopuolelle jäävät tehtävät, jotka ovat ominaisia, yleisiä ja perinteisiä muille aloille, mutta joita kaupan alan yritys jostain syystä tarvitsee palvelukseensa. Näille on yhteisnimenä Vieraan Alan Tehtävät, eikä niille ole palkkataulukkoa. Esimerkkitehtävinä liitot ohjeistivat 1.5.2008
- Kokki
- Konsulentti
- Vahtimestari
- Vartija
- Trukinhoitaja
- Laborantti
- Sähkömies
- Parkkipaikanhoitaja
Ne tulee sijoittaa työtehtäviä keskenään vertaavaan Vaativuustasojen yleiskuvaus-taulukkoon, jossa on neljä tasoa. Ammattinimikkeet ovat vertailun tukena taulukon verrokkisarkkeessa.
Samapalkkaisuusperiaate määrää vaativammasta tehtävästä suuremman palkan. Mikäli tehtävä arvioidaan vaativammaksi kuin taulukon 4. ryhmä, se sijoittuu ammattinimikkeiden yläpuolelle. Työtehtävä ei kuulu työntekijäryhmään, eikä sitä voi sellaisena käsitellä. Työtehtävä on sijoitettava työntekijätehtävien yläpuolelle. A-D ryhmien yläpuolella palkka määräytyy sopimuksen mukaan, ollen suurempi kuin samassa työpaikassa työskentelevän vaativimman ammattinimikkeen omaavan työntekijän palkka.
Koska Kaupan alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, joka nimeäisi toimihenkilötasot ja ylemmät toimihenkilöt, on käytettävä yleistä käytäntöä, joka on seuraavana pakollisena noudatettavien listalla, ennen työnantajan direktio-oikeutta. Kaupan alalla yleinen käytäntö, EK:n ja tilastokeskuksen palkkakyselyjen mukaan, ammattinimikkeiden yläpuolelle sijoittuvissa tehtävissä on käyttää toimihenkilö-tasoa. Toimihenkilötasot tehtävät ovat
- asiantuntijatehtävät
- esimiestehtävät
- ylemmät toimihenkilöt
- johtotehtävät
Vähittäiskaupan, varaston ja kuljetuksen esimiehille on omat yleissitovat työehtosopimuksensa. Tämä vahvistaa toimihenkilötasojen käyttöedellytystä.
Kaupan alalla toimii myös tarkastuslaitos-toimialan tehtävää suorittavia kuljetettavien painelaitteiden ja niiden kaltaisten painelaitteiden määräaikaistarkastuksia tekeviä tarkastajia. He ovat myös vieraan alan tehtävässä.
Vaikka vieraan alan työtehtävä, esimerkiksi trukinhoitaja, sähkömies, tai tarkastaja, olisi työnantajan puolelta sijoitettu kaupan alan ammattinimikkeen asentaja/ huoltomies kanssa samalle osastolle, heidän palkkaustansa koskee kaupan työehtosopimuksen 4. luku Palkka ja sen palkanmuodostusperiaatteet. Kaupanalan asentajia ja huoltomiehiä se ei koske. Tämän lisäksi tarkastustoiminnan vastuuhenkilö ei voi olla sama kuin huoltotoiminnan.