Amerikanleijona

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Amerikanleijona
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläimet Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Alaheimo: Isot kissat Pantherinae
Suku: Panthera
Laji: atrox
Kaksiosainen nimi

Panthera atrox
(Leidy, 1853)

Katso myös

  Amerikanleijona Wikispeciesissä
  Amerikanleijona Commonsissa

Amerikanleijona (Panthera atrox) on sukupuuttoon kuollut suurikokoinen kissaeläin, joka eli Pohjois-Amerikassa jääkausien aikana. Eläin oli afrikanleijonaa noin 25 prosenttia suurempi.[1]

Amerikanleijona oli keskimäärin neljän metrin mittainen. Urosleijona painoi tyypillisesti noin 350 kilogrammaa ja naaras 280 kilogrammaa. Amerikanleijona muistutti kooltaan nykyistä amurin- eli siperiantiikeriä. Se joutui jakamaan elinalueensa muiden suurten petoeläinten, kuten tylppäkuonokarhun ja smilodonin kanssa. Amerikanleijonan aivot olivat suuret suhteessa sen ruumiinkokoon. Tämä on luultavasti antanut lajille valmiudet pitkälle kehittyneeseen ryhmäkäyttäytymiseen.

Ajoitus ja levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei ole varmuutta siitä, milloin amerikanleijonan kantamuoto ylitti Beringinsalmen ja saapui Pohjois-Amerikkaan. Nevadasta on löydetty leijonan jäänteitä, joiden iäksi on arvioitu noin 190–118 tuhatta vuotta.[2] Amerikanleijona levittäytyi alueelle, joka vastaa nykyisiä Yhdysvaltoja ja Meksikoa.[3] Laji katosi monien muiden Amerikan suurpetojen tavoin noin 10 000 vuotta sitten. Syyksi on arveltu ihmisen vaikutusta, ilmastonmuutosta ja virustauteja tai näiden syiden yhdistelmää.

Amerikanleijonan sukulaisuussuhteista on ollut epäselvyyksiä, ja sitä on pidetty muun muassa leijonan alalajina tai jaguaarin sukulaisena.[3] Nykytutkimuksen valossa amerikanleijona on kuitenkin oma lajinsa, jonka läheisin sukulainen on luolaleijona (Panthera spelaea).[3][4]

Jäännökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ameikanleijonan löysi ja luokitteli paleontologi Joseph Leidy vuonna 1853. Leidyn löytämä amerikanleijonan leuka on nähtävillä Leidyn patsaan kädessä Philadelphiassa. Vaikka useimpia Amerikan megafaunan eläimiä on löydetty La Brean tervahaudoista, ei sieltä ole löydetty kovinkaan monta amerikanleijonan jäännöstä. Tämä saattaa johtua siitä, että amerikanleijona oli tarpeeksi älykäs välttääkseen tervahautoja, toisin kuin esimerkiksi runsaammin niistä löydetyt smilodon ja hirviösusi.[5]

  1. American lion, Panthera atrox Explore the Ice Age Midwest. Viitattu 28.5.2017. (englanniksi)
  2. Puzatšenko, Andrei Ju. et al.: Distribution history of the cave lion (Panthera spelaea (Goldfuss, 1810)). Earth History and Biodiversity, syyskuu 2024, 1. vsk, s. 100006. doi:10.1016/j.hisbio.2024.100006 ISSN 2950-4759 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.9.2024. (englanniksi)
  3. a b c Bravo-Cuevas, Victor Manuel et al.: First occurrence of Panthera atrox (Felidae, Pantherinae) in the Mexican state of Hidalgo and a review of the record of felids from the Pleistocene of Mexico. Fossil Record, 20.7.2016, 19. vsk, nro 2, s. 131–141. Copernicus Publications. doi:10.5194/fr-19-131-2016 ISSN 2193-0074 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 18.9.2024. (englanniksi)
  4. Barnett, Ross et al.: Phylogeography of lions (Panthera leo ssp.) reveals three distinct taxa and a late Pleistocene reduction in genetic diversity. Molecular Ecology, 1.4.2009, 18. vsk, nro 8, s. 1668–1677. John Wiley & Sons, Ltd. doi:10.1111/j.1365-294X.2009.04134.x ISSN 0962-1083 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 18.9.2024. (englanniksi)
  5. Deméré, Tom: Panthera atrox American Lion Fossil Mysteries – Fossil Field Guide. San Diego Natural History Museum. Arkistoitu 14.11.2011. Viitattu 9.6.2020. (englanniksi)