Amenemhet III

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Amenemhet hieroglyfein
syntymänimi
M17Y5
N35
G17F4
X1
Amenemhet
Amon on etummaisena
valtaistuinnimi
N5
N35
C10
Nimaatra
Ra-jumala kuuluu Maatille
Horus-nimi
G5
O29
a
G30
Aabaw
Voimiltaan mahtava
Kultainen Horus-nimi
G5
S12
V29S34

Wahankh
Elinvoimaltaan kestävä
Nebty-nimi
G16V15
F44
N19

Itjijautawy
Hän joka on ottanut kahden maan perinnön
Amenemhet III:n rintakuva Intian kansallismuseossa, New Delhissä.

Amenemhet III oli muinaista Egyptiä 12. dynastian aikaan vuosina 1844–1797 eaa. hallinnut faarao.[1]

Manethon mukaan Amenemhet olisi hallinnut ainoastaan 8 vuotta, mutta hänen rakennuttamistaan monumenteista voidaan päätellä, että tämä on todennäköisesti käännösvirhe. Torinon papyrus ilmoittaa Amenemhetin hallitusajaksi 40 vuotta. Amenemhet jakoi valtaistuimen seuraajansa Amenemhet IV:n kanssa hallituskautensa lopussa.

Amenemhet III:n isä oli hänen edeltäjänsä Senusret III ja hänen äitinsä Sobekshedty-Neferu. Häntä pidetään yhtenä 12. dynastian huomattavimmista kuninkaista, hänen rauhallisen hallituskautensa aikana keskivaltakunnan kulttuuri oli huipussaan.[2] Amenemhetillä oli ainakin yksi poika, Amenemhet IV - hän saattoi olla myös pojanpoika - josta tuli hänen seuraajansa, sekä kaksi tytärtä, Neferuptah ja Sobekneferu, josta tuli hallitsija Amenemhet IV:n jälkeen.

Amenemhet III:n tiedetään aloittaneen monia rakennustyömaita ympäri Egyptiä. Hän rakennutti muun muassa Faijumiin suuret siipirattaat, joilla Niilin vesiä saatiin ohjattua kauemmaksi rannoista näin luoden laajan viljelyskelpoisen alueen.[1] Lisäksi hän rakennutti kaksi suurta patsasta Faijumin eteläpuolelle, Sobekin temppelin Krokodilopolikseen sekä laajennutti Ptahin temppeliä Memfiksessä.

Hallituskaudellaan Amenemhet ei suorittanut edeltäjänsä tavoin suuria sotilaallisia kampanjoita. Hän piti linnakkeet ja sotilaat Nubiassa, mutta ei pyrkinyt laajentamaan rajoja etelämmäksi. Amenemhet pyrki kuitenkin jatkamaan isänsä perinteitä vähentämällä aateliston ja virkamiesten valtaa. Hän kielsi muun muassa kuninkaallisten virkojen periytymisen isältä pojalle.

Hautapaikakseen Amenemhet valitsi Dahshurin, jonne hän rakennutti niin sanotun mustan pyramidin. Amenemhet II:n, Senusret III:n ja Sneferun pyramidien läheisyyteen rakennettu pyramidi poikkesi aikalaisistaan siten, että sen perustuksia ei kaivettu peruskallioon asti, vaan ne rakennettiin tiivistetyn pohjamaan päälle. Osittain tästä syystä pyramidi alkoi heti valmistumisen jälkeen halkeilla ja Amenemhet hylkäsi sen. Pyramidin pohjoispuolella olevat Amenemhetin perheelle suunnitellut haudat kuitenkin otettiin käyttöön. 13. dynastian faarao Hor haudattiin todennäköisesti sinne.

Hylättyään Dahshurin pyramidinsa Amenemhet rakennutti itselleen uuden pyramidikompleksin Hawaraan. Dahshurin pyramidin tavoin sen runko oli tehty mutatiilistä, jotka oli peitetty kalkkikivellä. Poikkeuksellista Hawaran pyramidissa oli se, että hautakammio oli kaiverrettu yhdestä ainoasta kivestä, joka on painanut noin 110 tonnia. Pyramidia ympäröi valtava 28 000 neliömetriä käsittävä muurirakennelma. Tämä onkin mahdollisesti ollut esikuvana labyrintti-myyteille, sillä se sisälsi useita kiemurtelevia käytäviä ja maanalaisia huoneita. Amenemhetin pyramidikompleksi on pinta-alaltaan Keskivaltakunnan suurin.

Amenemhetin hallituskaudella Egyptistä oli tullut hyvin rikas valtio, mikä nähdään jo hänen rakennuttamiensa monumenttien määrästä ja koosta.[1] Kuitenkin Amenemhetin hallituskauden loppua kohti Niilin tulvat alkoivat heikentyä. Koska Niilin tulvat olivat egyptiläisen maatalouden elinehto, niiden heikennyttyä alkoi Egyptin talous kärsiä. 12. dynastian ja Keskivaltakunnan tuhoutumisen katsotaankin alkaneen Amenemhetin hallituskauden lopussa.

Amenemhet haudattiin lopulta pyramidiinsa Hawaraan hänen tyttärensä Neferuptahin haudan viereen. Molemmat haudoista on kuitenkin ryöstetty ja osin tuhottu muinaisina aikoina, joten hautauksesta ei ole saatu tarkempaa tietoa.

Amenemhet III:tä palvottiin myöhemmin myös kreikkalais-roomalaisen kauden aikana Lameres-nimellä.

  1. a b c Margaret Bunson: Encyclopedia of ancient Egypt, s. 27. Infobase Publishing, 2002. ISBN 9780816045631
  2. Ian Shaw: The Oxford history of ancient Egypt, s. 156. Oxford University Press, 2003. ISBN 9780192804587

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]