Amelia Edwards

Amelia Edwards
Amelia Edwards vuonna 1890.
Henkilötiedot
Syntynyt	7. kesäkuuta 1831 Lontoo
Kuollut	15. huhtikuuta 1892 (60 vuotta) Weston-super-Mare, Yhdistynyt kuningaskunta
Kansalaisuus	brittiläinen
Koulutus ja ura
Tutkimusalue	egyptologia
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Amelia Edwards (7. kesäkuuta 1831 – 15. huhtikuuta 1892) oli brittiläinen journalisti, kirjailija ja egyptologi. Edwardsin menestyneimpiä kirjoja ovat kummitustarina The Phantom Coach ("Kummitusvaunut"; 1864), romaanit Barbara's History (”Barbaran historia”; 1864) ja Lord Brackenbury (”Lordi Brackenbury”; 1880) sekä Egyptistä kertova matkakertomus A Thousand Miles up the Nile (”Tuhat virstaa Niiliä pitkin”; 1877), joka kertoi hänen vuosina 1873–1874 Egyptiin tekemästään matkasta. Edwards oli ahkera vaikuttaja egyptologiassa, ja hän oli yksi Egypt Exploration Fundin (nykyisen Egypt Exploration Societyn) perustajista.

Edwards eli avoimen homoseksuaalisessa suhteessa Ellen Drew Braysherin (9. huhtikuuta 1804 – 9. tammikuuta 1892) kanssa, mikä oli viktoriaanisena aikana hyvin epätavallista.

Varhainen elämä

Vuonna 1831 Lontoossa syntynyt Edwards oli pankkiiri Thomas Edwardsin ja Alicia Walpolen ainoa lapsi. Amelia osoitti jo nuorena kirjallista lahjakkuutta, ja hän julkaisi jo 14-vuotiaana kirjoituksiaan aikakauslehdissä. Myöhemmin hän päätti ryhtyä muusikoksi, mutta hänen laulamistaan haitanneen sairauden ja vuonna 1851 solmitun epäonnistuneen kihlauksen jälkeen Amelia päätti palata kirjoittajaksi vuonna 1853.

Kirjailijana

Edwardsin ensimmäinen romaani My Brother's Wife (”Veljeni vaimo”) julkaistiin vuonna 1864, ja se sai positiivisen vastaanoton. Kirjailijanuransa aikana Edwards julkaisi kaikkiaan kymmenen romaania sekä lastenkirjoja ja tietokirjojen käännöksiä. Hänet tunnetaan kuitenkin parhaiten matkakertomuksista Dolomiiteilta ja Egyptistä.

Egypti

Sfinksi ja pyramidit kuvattuna Edwardsin kirjassa A Thousand Miles up the Nile (”Tuhat virstaa Niiliä pitkin”). Vuoden 1890 painos.

Edwardsille hänen ystävänsä Lucy Renshawen kanssa vuosina 1873–1874 Egyptiin tekemä matka oli käänteentekevä. Edwards suoritti matkalla pienen kaivauksen, ja palattuaan Isoon-Britanniaan hän paneutui egyptologiaan ja arkeologiaan ja opetteli lukemaan hieroglyfejä.

Edwards julkaisi lukuisia tieteellisiä artikkeleita muinaisesta Egyptistä. Hän oli erityisen huolissaan muinaisen Egyptin muinaisjäännösten huonosta kunnosta. Parantaakseen tilannetta hän oli perustamassa Egypt Exploration Fundia vuonna 1882.

Kuolema

Edwards sairastui keuhkokuumeeseen valvoessaan egyptiläisten löytöjen purkamista Lontoon satamassa vuonna 1891. Hän menehtyi 15. huhtikuuta seuraavana vuonna kotonaan Weston-super-Maressa. Edwards testamenttasi egyptiläisten esineiden kokoelmansa ja huomattavan kirjastonsa University College Londonille. Hän lahjoitti testamentissaan myös tarvittavat varat Englannin ensimmäisen egyptologian professuurin perustamiseen. Viran sai hoitaakseen Edwardsin pitkäaikainen ystävä, egyptologi ja arkeologi William Flinders Petrie.

Edwards on haudattu vain muutamaa kuukautta aiemmin kuolleen elämänkumppaninsa Ellen Drew Braysherin ja Braysherin vuonna 1862 kuolleen tyttären Sarah Harriet Braysherin kanssa St Mary's Churchin kirkkomaalle Henburyyn. Heidän hautaansa koristaa obeliski, ja Edwardsin hautaamisen jälkeen haudalle lisättiin egyptiläinen elämää symboloiva ankh-risti.