Revonhäntäkasvit

Revonhäntäkasvit
Punarevonhäntä (Amaranthus caudatus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Caryophyllales
Heimo:	Revonhäntäkasvit Amaranthaceae Juss.
Synonyymit
Atriplicaceae Juss. Betaceae Burnett Blitaceae Kuntze Chenopodiaceae Vent., nom. cons. (savikkakasvit) Corispermaceae Link Dysphaniaceae Pax, nom. cons. Polycnemaceae Menge Salicorniaceae Martinov Salsolaceae Menge Spinaciaceae Menge
Katso myös
Revonhäntäkasvit Wikispeciesissä   Revonhäntäkasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Revonhäntäkasvit (Amaranthaceae) on kasviheimo Caryophyllales-lahkossa. APG II -luokittelun mukaan entinen savikkakasvien (Chenopodiaceae) heimo luetaan nykyisin revonhäntäkasveihin. Revonhäntäkasvien heimoon kuului ennen noin 900 lajia, mutta savikkakasvien heimon kanssa lajeja on noin 2 400. Heimoon kuuluu monia koriste- ja hyötykasveja.

Revonhäntäkasveihin kuuluu savikkakasvit mukaan luettuna pääasiassa ruohovartisia trooppisen, subtrooppisen ja lauhkean vyöhykkeen lajeja, mutta joukossa on myös viileän vyöhykkeen lajeja sekä pensaita ja pikkupuitakin.

Alaheimot ja sukuja

• Amaranthoideae
  • Achyranthes – tähkähännät
  • Aerva – karvahännät
  • Amaranthus – revonhännät
  • Bosea – poukkiot
  • Celosia – kukonharjat
  • Ptilotus – silkkitassut
• Betoideae
  • Beta – juurikkaat
  • Hablitzia – köynnöspinaatit
• Camphorosmoideae
  • Bassia – suolukat (kesäsypressit)
  • Chenoleoides – suolot
  • Enchylaena – kuremarjat
  • Maireana – hopealehdet
  • Sclerolaena
  • Sedobassia – harmaahapsiot
• Chenopodioideae
  • Atriplex – maltsat
  • Axyris – hörtsöt
  • Chenopodium (s.l.) – savikat
    • Blitum – murosavikat
    • Chenopodiastrum – liuskasavikat
    • Chenopodium – rikkasavikat
    • Dysphania – tuoksusavikat
    • Lipandra – hentosavikat
    • Oxybasis – mehisavikat
    • Teloxys – koristesavikat
  • Einadia – maltsiot
  • Krascheninnikovia – silkkitähkät
  • Spinacia – tähkäpinaatit eli pinaatit
• Corispermoideae
  • Corispermum – kurmiot
• Gomphrenoideae
  • Alternanthera – kaijalehdet
  • Gomphrena – pallohännät
  • Hebanthe – sumayrtit
  • Iresine – punalehdet
• Polycnemoideae
  • Polycnemum – rustoruohot
• Salicornioideae
  • Arthrocnemum – suolasormiot
  • Heterostachys – sykeriöt
  • Salicornia – suolayrtit
  • Sarcocornia – suolasormikit
  • Tecticornia – nivelsarvet
• Salsoloideae
  • Haloxylon – saksaulit
  • Salsola – otakilokit
  • Traganum – vaappiot
• Suaedoideae
  • Suaeda – mehikilokit eli kilokit

Alaheimot

• 1. Amaranthoideae Burnett
  • Revonhäntiä (Amaranthus) 60 lajia.
• 2. Gomphrenoideae Lindl.
  • Heteenponsissa vain toinen puolisko eli teeka kehittynyt. Pallohäntiä (Gomphrena) 120 lajia, kaijalehtiä (Alternanthera) 100 lajia, silkkitassuja (Ptilotus) 100 lajia, punalehtiä (Iresine) 80 tai 45 lajia, kukonharjoja (Celosia) 45 lajia.
• 3. Polycnemoideae Ulbr.
  • Yksi- tai monivuotisia ruohoja tai pieniä pensaita usein melko suolapitoisilla kasvupaikoilla. Kukat sijaitsevat lehtihangoissa. Heteitä on tavallisesti viisi. Sikiäin on kahden yhteen kasvaneen emilehden muodostama, luotti enemmän tai vähemmän pallomainen. Kromosomiluku n = 9. Sukuja on neljä, lajeja 11. Laaja ja hajanainen levinneisyys erityisesti lauhkeilla alueilla, myös Euroopassa pohjoisosaa lukuun ottamassa.
• 4. Suaedoideae Ulbr.
  • Yksi- tai monivuotisia ruohoja tai pensaita. Kukinto on tähkämäinen, harsu ja lehdekäs. Sikiäin on kahden tai kolmen emilehden muodostama, yhdislehtinen, joskus kehänalainen. Hedelmässä on laajentunut tai siipimäinen verhiö. Siemenessä on spiraalimainen alkio. Sukuja on kaksi, lajeja 83. Levinneisyys on lähes yleismaailmallinen, erityisesti Keski- ja Itä-Aasiassa avoimilla mailla. Mehikilokkeja (Suaeda) 82 lajia.
• 5. Salicornioideae Luersson
  • Yksi- tai monivuotisia ruohoja, pensaita tai pieniä puita. Varret ovat tavallisesti nivelikkäät, lehdet liereitä tai suomumaisia tai hyvin surkastuneita, lehtikanta johteinen. Kukinto on tiheä, lehdetön ja tähkämäinen. Kehälehtiä on tavallisesti kolme tai neljä, ne enemmän tai vähemmän yhteen kasvaneita. Heteitä on tavallisesti kaksi tai kolme. Sikiäin on yhdislehtinen, kahden tai kolmen emilehden muodostama. Siemenessä on runsas ravintovarasto (endospermi) ja ulkovalkuainen (perispermi). Sukuja on 14–16, lajeja 90. Levinneisyys on lähes yleismaailmallinen, erityisesti trooppisella ja lauhkealla vyöhykkeellä.
• 6. Camphorosmoideae Scott
  • Usein pensasmaisia, harvemmin ruohovartisia. Kukat ovat tukilehdettömiä, emien vartalot lankamaisia. Hedelmän kehä voi olla mehevöitynyt tai piikkinen. Sukuja on 22, lajeja 180. Levinneisyysalueena on läntinen Pohjois-Amerikka, Pohjois-Afrikasta ja Etelä-Euroopasta Itä-Aasiaan, Etelä-Afrikka sekä Australia. Suvussa Sclerolaena 64 lajia, hopealehtiä (Maireana) 57 lajia.
• 7. Salsoloideae Raf.
  • Yksivuotisia ruohoja tai pensaita, harvoin puita. Lajien fotosynteesinä on C₄-yhteyttäminen. Emien luotit ovat litteitä. Siemen on litteä, vailla perispermiä; alkio on spiraalikierteinen. Sukuja on 32, lajeja 300–400. Lajeja tavataan erityisesti Keski-Aasiasta Kaakkois-Aasiaan ulottuvalla alueella, Afrikan pohjois- ja eteläosassa sekä Australiassa. Otakilokkeja (Salsola) 100 lajia.
• 8. Corispermoideae Raf.
• 9. Chenopodioideae Burnett
  • Kymmenen sukua, 500 lajia. Maltsoja (Atriplex) 300 lajia, savikoita (Chenopodium) 150 lajia.
• 10. Betoideae Ulbr.
  • Yksi- tai monivuotisia ruohoja, harvoin pensasmaisia tai köynnöksiä. Hedelmänä on kansikota. Sukuja on kuusi, lajeja 14. Lajeja esiintyy Länsi- ja Etelä-Euroopasta Pohjois-Intiaan sekä Kaliforniassa.

Lähteet

• Stevens, P. F. (2001 eteenpäin). Angiosperm Phylogeny Website: Amaranthaceae Version 12, heinäkuu 2012 [and more or less continuously updated since]. (englanniksi)