Alvarus Pelagius
Alvarus Pelagius (n. 1280 – 25. tammikuuta 1352) oli espanjalainen kanonisti eli kirkko-oikeuden tuntija. Hän opiskelija kanonista lakia Bolognan yliopistossa. Vuonna 1304 hän liittyi fransiskaaneihin. Hänen kerrotaan olleen Duns Scotuksen oppilas ja Don Pedron lasten opettaja. Hänestä tuli paavi Johannes XXII:n suosikki ja hän sai tehtäväkseen antipaavi Pietro Rainalduccin väitteiden kumoamisen. Vuonna 1333 Alvaruksesta tuli Coronin piispa ja kaksi vuotta myöhemmin Sylveksen piispa. Hän toimi myös apostolisena nuntiona Portugalissa, mutta hänestä ei kuitenkaan tullut kardinaalia. Hänet haudattiin Sevillaan Pyhän Klaaran luostariin.
Alvarus tunnetaan ennen kaikkea teoksestaan De planctu ecclesiae libri duo, joka on kirjoitettu vuosina 1330–1332 ja jota on korjattu vuosina 1335 ja 1340. Tämän teoksen lisäksi hänen oletetaan kirjoittaneen muiden muassa teokset Collyrium adversus haereses, Speculum regum, Super sentent. libros IV ja Apologia contra Marsilum Patav. et Guliel. Ocham.
