Alueellistaminen
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Kyse on paljon laajemmasta asiasta kuin Suomen aluepolitiikasta. mahdollisesti yhdistettävä: Desentralisaatio? |
Alueellistaminen on termi, jota käytetään valtionhallinnon yksiköiden ja toimintojen uudelleensijoittelusta pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Valtioneuvosto on linjannut strategiassaan[1] vuonna 2001 toiminnan perusteluksi sen, että valtion oman työvoiman saannin turvaaminen pääkaupunkiseudulla johtaa kiristyvään kilpailuun yksityisten toimialojen kanssa, koska vuodesta 2003 alkaen työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat ensimmäistä kertaa pienempiä kuin eläkeiän saavuttavat. Tämä ongelma ratkaistaan valtion toimintojen ja yksiköiden alueellisella uudelleen sijoittamisella, koska muussa tapauksessa tilanne johtaisi kasvaviin palkkakustannuspaineisiin ja vaikeuksiin saada valtiolle ammattitaitoista henkilökuntaa.
Strategian mukaan valtionhallinnon toimintoja alueellistetaan toimintojen uudelleen organisoinnin, laajentamisen tai supistamisen yhteydessä, sijoitettaessa olemassa olevia toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, sekä alue- ja paikallishallinnon organisaatiota muutettaessa. Toimintojen alueellisella sijoittamisella tuetaan aluekehityksen tavoitteita ja niiden pohjalta tehtyjä hallituksen päätöksiä. Valtioneuvoston mukaan sijoittamalla valtion toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle parannetaan tuotannon, työllisyyden sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen alueellista tasapainoa ja tuetaan kohdealueiden kasvuedellytyksiä. Samalla hillitään pääkaupunkiseudun nopeaa kasvua ja helpotetaan siitä johtuvia ongelmia.
1970-luvulla vastaavaa aluepolitiikkaa sanottiin hajasijoittamiseksi.
Alueellistamisen tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueellistamisesta on seurattu vuosina 2006-2011. Työpaikkoja on alueellistettu 3722, mutta ilmeisesti vain 264 työntekijää on muuttanut työpaikkansa perässä ja siksi hallinnosta on kadonnut vuosikymmenten osaaminen ja kokemus, joka on Helsingin Sanomien mukaan ratkaisevan tärkeää etenkin keskeisissä asiantuntijatehtävissä.[2][3]
Valtion työmarkkinalaitoksen johtaja Teuvo Metsäpelto pitää tilannetta ongelmallisena ja sanoo uskovansa, että hallitus luuli henkilöstön muuttavan työpaikkojen mukana.[2]
Lääkelaitoksen alueellistaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lääkelaitoksen (nykyään Fimea) alueellistaminen vuonna 2009 herätti huomattavaa vastustusta. Lääkelaitoksen henkilökunta vastusti jyrkästi ministeri Liisa Hyssälän kaavailemaa alueellistamista Kuopioon ja sitä, että henkilöstöä ei kuultu. Henkilökunnan mukaan alueellistaminen hävittäisi vuosien aikana kertyneen osaamisen ja tiedon ja heikentäisi lääketurvallisuutta, lisäisi matkakustannuksia ja vähentäisi tehollista työaikaa.[4]
Myös oikeuskansleri moitti lääkelaitoksen alueellistamista: siirtopäätös tehtiin liian nopeasti ja ilman kunnon valmistelua.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valtioneuvoston periaatepäätös valtion toimintojen sijoittamisen strategiasta (PDF) 8.11.2001. Valtioneuvosto. Arkistoitu 24.12.2006. Viitattu 8.2.2009.
- ↑ a b Valtion työntekijät eivät halua virkojensa perässä maakuntiin, HS 3.10.2011
- ↑ HS: Näin Suomelta hävisi vuosikymmenien kokemus ja osaaminen (Arkistoitu – Internet Archive), STT/IS 03.10.2011
- ↑ Lääkelaitos: alueellistaminen heikentäisi lääketurvallisuutta[vanhentunut linkki], Mediuutiset 10.9.2008
- ↑ Oikeuskansleri moittii Lääkelaitoksen pika-alueellistamista, HS 6.10.2009
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Asiantuntijoiden alueellistaminen on vaikeaa, 18.9.2008 Osmo Soininvaara