Altto
Altto (latinan sanasta altus, korkea) on kuoron osuus. Altto on tenoria korkeampi ja sopraanoa matalampi osuus. Alttoa kutsutaan altoksi, koska se on tenoria korkeampi ääni.lähde?
Alttoa laulavat yleensä naiset ja tytöt, ja kuoroissa se on naisten/tyttöjen matalin stemma. Lapsikuoroissa on myös poika-alttoja, ja varsinkin sooloaltto-osia esittävät monet kontratenorit.
Altto 1 ja altto 2
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuressa SATB-kuorossa altto-osuus jaetaan tyypillisesti altto ykköseen ja altto kakkoseen. Korkeamman altto ykkösen laulaa suhteellisen matalaääninen mezzosopraano jolla on hyvät matalat sävelet, kun taas altto kakkosen laulaa kontra-altto eli niin sanottu aito altto. Kontra-altto on suhteellisen harvinainen äänityyppi, joten useissa varsinkin pienemmissä kuoroissa ei ole aitoa alttoa laisinkaan, vaan alttoa laulavat vain suhteellisen matalaääniset mezzosopraanot. Mieskuorossa altto-osuus voidaan laulaa falsetilla.
Ääniala
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavallisimmin altto-osuus tyypitetään ulottuvaksi pienestä f:stä (F3) kaksiviivaiseen f:ään (F5). Kuorossa altto-osuus käy harvoin C5-sävelen yläpuolella. Hetkellisesti voidaan käydä C5:n yläpuolella. Tyypillisesti matalin alton laulama sävel on G3. Alttoääni on vahvimmillaan sävelissä D4-A4. Alton laulamat harjoitusskaalat ovat G3-G4, Bb3-Bb4 ja C4-C5. Kaikki alttoa laulavat mezzosopraanot eivät kykene laulamaan säveliä G3:n alapuolella, joten sen alapuolisia säveliä ei altoilta kuoromusiikissa yleensä pyydetä.