Alsdorf
| Alsdorf | |
|---|---|
 Burg Alsdorf |
|
 vaakuna |
|
  Alsdorf |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Aachen |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 31,7 km² |
| Korkeus | 163 m |
| Väkiluku (2019) | 47 018[1] |
| – Väestötiheys | 1 484 as./km² |
| Postinumero | 52477 |
| Suuntanumero(t) | 02404 |
.svg)
Alsdorf on kaupunki Aachenin alueella Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisimmässä Saksassa. Se oli merkittävä kaivoskaupunki 1800- ja 1900-luvuilla. Kaivostoiminnan hiivuttua Alsdorf on kehittänyt kulttuurielämäänsä, kaupungissa on muun muassa elämysmuseo Energeticon.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alsdorf sijaitsee osavaltionsa lounaisosassa kymmenisen kilometriä Aachenin keskustasta koilliseen ja noin 60 kilometriä Kölnistä länteen.[2] Pohjois-Saksan alanko alkaa vaihtua Keski-Saksan vuorimaaksi Alsdorfin seudulla. Kaupungin lounaispuolella on Alankomaiden, Belgian ja Saksan yhteinen rajapyykki.
Alsdorf koostuu seitsemästätoista kaupunginosasta, joista Bettendorf ja Hoengen olivat itsenäisiä kuntia ennen vuoden 1972 kuntaliitoksia.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alsdorfista on varhaisin kirjallinen maininta vuodelta 1191 muodossa "alstorp". Alsdorf kuului Limburgin herttuakuntaan vuoteen 1789. Hoengen, Schaufenberg ja Warden kuuluivat Jülichiin ja Ofden Wilhemsteinin hallintoalueeseen. 1800-luvun alun ranskalaisvallan jälkeen Alsdorfin nykyiset kaupunginosat liitettiin ensimmäisen kerran samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen, eli Aachenin hallintopiiriin. Alsdorf teollistui voimakkaasti 1800-luvun puolenvälin jälkeen kaivostoiminnan myötä. 1900-luvun taitteessa se oli kasvanut neljän tuhannen asukkaan teollisuusyhteisöksi. Kaivoskauden vakavin onnettomuus sattui lokakuussa 1930: tuolloin tapahtui räjähdys, jossa kuoli 271 ihmistä. Kaupunkioikeudet Alsdorf sai 1950. Kaivostoiminnan tyrehtyminen 1900-luvun loppua kohden johti suurtyöttömyyteen ja rakennemuutokseen. Sittemmin Alsdorf on pyrkinyt nostamaan profiiliaan etenkin kulttuurikaupunkina.[3]
Alsdorfin historiallista arkkitehtuuria edustavat muun muassa keskiaikainen Burg Alsdorf keskikaupungilla ja katolinen kirkko St. Castor, joka valmistui toukokuussa 1964. Kaivosteollisuuden aikakauden merkittävin laitos oli Grube Anna, jonka omisti Eschweiler Bergwerks-Verein. Sen alueella on nykyisin Annapark eli Annanpuisto. Historiallisesta teollisuusmiljööstä on säilytetty muun muassa vesitorni.
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alsdorfiin on asettunut yrityksiä, jotka saavat lisäarvoa läheisestä Aachenin teknillisestä korkeakoulusta sekä kaupungin sijainnista Alankomaiden ja Belgian rajan tuntumassa. Aachenin alueella operoivan Euregio-radan paikallisjunat pysähtyvät Alsdorfin liikennepaikoilla. Moottoritie BAB 44 kulkee Alsdorfin itäosan halki. Se risteää BAB 4:n kanssa Alsdorfin eteläpuolella. Alsdorfin kautta kulkee 470-kilometrinen pyöräilyväylä Wasserburgen-Route, jonka varrella sijaitsee lukuisia historiallisia vesilinnoja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 12.5.2020.
- ↑ Entfernung von Aachen nach_ Luftlinie.org. Viitattu 12.5.2020.
- ↑ Geschichte der Stadt Alsdorf.de. Stadt Alsdorf. Viitattu 12.5.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
