Alppipunaherukka
| Alppipunaherukka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Herukkakasvit Grossulariaceae |
| Suku: | Herukat Ribes |
| Laji: | petraeum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ribes petraeum |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Alppipunaherukka (Ribes petraeum) on herukkakasvien heimoon kuuluva kasvilaji. Se kasvaa luonnonvaraisena Keski-Euroopassa pääasiassa Schwarzwaldissa, Vogeeseilla, Sudeeteilla ja Keski-Alpeilla humusrikkaalla, vähäkalkkisella maaperällä. Euroopan ulkopuolella lajin levinneisyysalue ulottuu myös Aasiaan ja Afrikkaan.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvi on kesävihanta pensas, joka voi saavuttaa 2,8 metrin korkeuden. Lähisukuisesta taikinamarjasta kasvin erottaa suojuslehdistään, jotka ovat lyhyempiä kuin kukkaperät, verholehdistä, jotka pysyvät usein kiinni kypsissä marjoissa ja joita peittävät noin 0,1-0,2 millimetriä pitkät valkoiset karvat, sekä hedelmäaikana roikkuvista tertuista. Marjat maistuvat erittäin happamilta.[1] Lehtikanta on usein lehteä pidempi.
Alppipunaherukan kromosomiluku on 2n = 16.[2][3]
Kasvupaikat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvi suosii vähäkalkkisia vuoristoja ja humuspitoista maaperää 800 metrin korkeudesta noin 2450 metriin. Sitä esiintyy kuitenkin myös kalkkipitoisissa Schwabenin Jurassa ja Sveitsin Jurassa.[4] Kasvupaikkoja on myös Mangfallgebirgessä Nördliche Kalkalpen -vuoristossa; paikallinen maaperän PH-arvo on välillä 4,8-5,5 eli se on voimakkaasti hapanta maata, jossa on korkea humuspitoisuus. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat alppiympäristön vuoristosekametsät ja pensaikot.[3]
Tutkimushistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajin kuvasi ensimmäisenä belgradilaissyntyinen vapaaherra Franz Xaver von Wulfen vuonna 1728. Hän löysi pensaan Lienzin läheisyydestä ja antoi sille vuonna 1781 nimen Ribes petraeum.[5] Nimi on peräisin kreikan sanasta πεταιος, joka tarkoittaa "kallioilla kasvavaa".[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gustav Hegi: Illustrierte Flora von Mitteleuropa, Band IV, P. Parey, Berliini ja Hampuri 1975, s. 49
- ↑ Jaakko Jalas, Juha Suominen, Raino Lampinen, Arto Kurtto: Atlas florae europaeae. Osa 12 (Resedaceae to Platanaceae). Sivu 232, Helsinki 1999. ISBN 951-9108-12-2
- ↑ a b Erich Oberdorfer: Pflanzensoziologische Exkursionsflora für Deutschland und angrenzende Gebiete. Eugen Ulmer, Stuttgart (Hohenheim) 2001, ISBN 3-8001-3131-5, s. 495.
- ↑ Hess, Landolt, Hirzel: Flora der Schweiz und angrenzender Gebiete, Band 2, Birkhäuser, Basel 1977, S. 305
- ↑ Karl Wilhelm von Dalla Torre, Ludwig von Sarnthein: Flora der gefürsteten Grafschaft Tirol, Band I, Wagner, Innsbruck 1900, S. 332
- ↑ Helmut Genaust: Etymologisches Wörterbuch der botanischen Pflanzennamen. Birkhäuser, Basel/Boston/Berlin 1996, ISBN 3-7643-2390-6 (ISBN 3-937872-16-7).