Alpo Mattila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alpo Mattila (17. marraskuuta 1884 Asikkala7. tammikuuta 1940 Parikkala[1]) oli suomalainen toimittaja.

Mattila syntyi lampuodin perheeseen. Hän kävi kansakoulun ja opiskeli Lahden yhteiskoulussa. Mattila työskenteli Työmies-lehden oikolukijana ja avustajana vuosina 1907–1908, Raivaajan toimitussihteerinä ja päätoimittajana vuosina 1908–1912 ja Kansan Työn toimituksessa vuosina 1919–1939.[1] Hän oli Kansan Työn vastaava toimittaja vuosina 1922–1923 ja 1930–1938[2]. Mattilan pakinoitsijanimimerkkejä lehdessä olivat Topias ja Kallenpoika[1]. Mattila sai valtion sanomalehtimieseläkkeen vuonna 1939.[3]

Sosiaalidemokraatteihin kuulunut Mattila oli Viipurin kaupunginvaltuuston ja useiden kunnallislautakuntien jäsen. Hän toimi Työväen Musiikkiliiton piirijärjestön sihteerinä[1] ja julkaisi raittiusaiheisia kirjasia.[4]

Mattilan puoliso oli kansakoulunopettaja Aino Salmi (1879–1957). Hänen kaksoissisarensa oli kansanedustaja Hulda Salmi.[5]

  1. a b c d Alpo Mattila. Kansan Työ, 9.1.1940, s. 2.
  2. Suomen lehdistön historia 6: Hakuteos Kotokulma – Savon Lehti, s. 329. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-240-5
  3. Valtion sanomalehtimieseläkkeet, Suomen lehdistö : lehdistön ammattilehti, 01.10.1939, nro 10, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. Toimittaja Alpo Mattila kuollut. Kansan Lehti, 10.1.1940, s. 3.
  5. Rantala, Jukka: Kansakoulunopettajat ja kapina : vuoden 1918 punaisuussyytökset ja opettajan asema paikallisyhteisössä, s. 44–48. (Historiallisia tutkimuksia 214) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-74637-3-1 Teoksen verkkoversio (PDF).