Alouette 1
| Alouette 1 | |
|---|---|
 |
|
| COSPAR ID | 1962-049A |
| SATCAT № | 424 |
| Organisaatio |
Canadian Defence Research Telecommunications Establishment (DRTE) |
| Tehtävätyyppi | ionosfäärin tutkimus |
| Laukaisu |
4. syyskuuta 1962 6.05 UTC Vandenberg AFB |
| Laukaisualus | Thor-Agena-B |
| Tehtävän kesto | 10 vuotta |
| Massa | 145,7 kg |
| Kiertorata | |
| Viitejärjestelmä | Maakeskeinen |
| Kiertorata | LEO |
| Isoakselin puolikas | 7 381 km[1] |
| Eksentrisyys | 0,0023678[1] |
| Inklinaatio | 80,5°[1] |
| Kiertoaika | 105,2 min[1] |
| Apogeum | 1 027,6 km[1] |
| Perigeum | 992,6 km[1] |
| Epookki | 26. huhtikuuta 2016 3.03 UTC[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
Alouette 1 oli Kanadan ensimmäinen satelliitti ja ensimmäinen satelliitti, jonka rakentajavaltio oli muu kuin Yhdysvallat tai Neuvostoliitto. Kanada ei ollut kuitenkaan kolmas valtio, jonka satelliitti oli kiertoradalla: Britannian Ariel 1 edelsi Alouette 1:stä, mutta se oli NASAn rakentama. Nimi "Alouette" tuli ranskan "kiurua" eli leivosta tarkoittavasta sanasta ja suositun kanadanranskalaisen kansanlaulun "Alouette" nimestä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sputnik 1:n laukaisusta järkyttynyt Yhdysvallat ehdotti liittolaismailleen yhteistyötä avaruustutkimuksessa. Vuonna 1958 Kanadan puolustusministeriön tutkimuslaitoksen (DRTE) John Chapman ja Eldon Warren ottivat yhteyttä juuri perustettuun NASAan ja neuvottelivat sopimuksen jonka mukaan NASA laukaisisi Kanadan suunnitteleman ja rakentaman ionosfääriä tutkivan satelliitin.[2] Kunnianhimoinen hanke onnistui ja NASA laukaisi Alouette 1:n (vaihtoehtoinen nimi Alouette-A) Vanderbergin lentotukikohdasta, Kaliforniasta 29. syyskuuta 1962 kello 0605 UTC Thor Agena-B kaksivaiheraketilla Maata kiertävälle radalle.
Alouetten massa on 145,7 kg. Satelliitti tutki ionosfääriä, yläilmakehän aluetta, mihin useat tulevat satelliitit tultaisiin laukaisemaan. Satelliitin tutkimustehtävä kesti 10 vuotta, minkä jälkeen se suunnitelmallisesti kytkettiin pois käytöstä. Vuonna 1966 arvioitiin satelliitin pysyvän kiertoradalla vielä tuhat vuotta.[3]
Rakenne ja rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaksi satelliittia rakennettiin epäonnistumisen varalle; mikäli ensimmäinen ei toimisi, varalaite voitaisiin laukaista muutaman kuukauden sisällä. Kesti 3½ vuotta ehdotuksesta satelliitin rakentamisesta sen suunnitteluun ja kokoamiseen. Satelliitit S27-2 (prototyyppi), S27-3 (mistä tuli laukaistu satelliitti) ja S27-4 (varasatelliitti) koottiin Defense Telecommunications Establishment Electronics Labissa Ottawassa, Ontariossa. Satelliittirunko rakennettiin Downsview'ssä, Ontariossa de Havilland Canadan tehtaalla, minkä tiloissa toimii nykyään Canadian Air and Space Museum. Alouetten akut rakensi DRB:n toinen yksikkö, mikä oli vastuussa satelliitin pitkästä toiminta-ajasta.
Satelliitin antennit olivat ensimmäiset avaruudessa käytetyt STEM (Storable Tubular Extendible Member) antennit. National Research Councilin insinööri George Klein keksi STEM-antennit. Satelliitin tehtävänä oli tutkia ionosfääriä lähettämällä siihen ionosfääristä heijastuvia radioaaltoja yläpuolelta, mikä vaati suurikokoisia antenneja, mitkä eivät sellaisenaan mahtuisi kantoraketin kärkikartioon. Klein ratkaisi ongelman siten, että antennit oli suunniteltu kiertymään rullalle satelliitin sisälle mistä ne myöhemmin purkautuisivat moottorin avulla satelliitin ulkopuolelle putkimaiseksi jäykäksi antenniksi.[4] Satelliitiissa oli neljä STEM-antennia: kaksi 11 metrin antennia ja kaksi 22,5 metrin antennia. STEM-antennit olivat Spar Aerospace Ltd:n (nykyään osa MDA:ta) ensimmäisiä tuotteita, kanadalaisen yrityksen joka oli tunnettu Canadarm-robottikäsivarren rakentamisesta (Canadarm2 on käytössä kansainvälisellä avaruusasemalla, pienempää Canadarm:ia käytettiin avaruussukkuloissa). Antennityyppiä käytettiin jatkossa myös NASAn varhaisissa satelliiteissa.[5]
ISIS-ohjelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alouette 1:n menestyksekkään ionosfääritutkimukseen johdosta Kanada ja Yhdysvallat päättivät laukaista yhteistyössä kolme muuta ionosfääriä tutkivaa satelliittia NASAn avustuksella kanadalaisjohtoisessa ISIS-ohjelmassa (International Satellites for Ionospheric Studies). Kunkin satelliitin tiedelaitteiden määrä kasvoi edeltäjään verrattuna. Alouette 1:n varasatelliitti S27-4:sta rakennettu Alouette 2 (vaihtoehtoinen nimi Alouette-B, alkuperäinen nimi ISIS-X) laukaistiin vuonna 1965 "korvaamaan" vanhempi Alouette 1. Sen ratakorkeus oli lähes kolminkertainen Alouette 1:een verrattuna. Alouette 2:n toiminta-aika oli 10 vuotta. ISIS I ja II olivat Kanadan kolmas ja neljäs satelliitti. RCA Victor Montrealista oli ISIS-ohjelman satelliittien pääurakoitsija.
Satelliitit laukaistiin Vandenberg AFB:stä läntiseltä laukaisualueelta. Alouette 2 laukaistiin 29. marraskuuta 1965 Thor Agena -kantoraketilla yhdessä yhdysvaltalaisen Explorer 31 -satelliitin kanssa. ISIS I ja II laukaistiin Delta-kantoraketilla. ISIS I laukaistiin 30. tammikuuta 1969 ja ISIS II 1. huhtikuuta 1971.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Alouette 1 (S-27) n2yo.com. N2YO.com. Viitattu 7.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Article on satellite development based on interviews with original research engineers. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Space trash, and an inventory of hardware in orbit. LIFE, 1966, 61. vsk, nro 6. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ http://www.sciencetech.technomuses.ca/english/collection/collecting07.cfm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://satellites.spacesim.org/english/canadian/q3.html
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alouette-sivusto (Kanadan avaruusjärjestö)
- Canada's Digital Collections government website – About Alouette
- CBC Digital Archives – Launching the Digital Age: Canadian Satellites
- Alouette 2:n laukaisu (Arkistoitu – Internet Archive) (.wmv video 3 min)
- Nasan satelliittiesittely: Alouette 2 (Arkistoitu – Internet Archive), ISIS I, ISIS II