Aloha Airlinesin lento 243
| Aloha Airlinesin lento 243 | |
|---|---|
 Onnettomuuskoneen repeytynyt runko. |
|
| Yhteenveto | |
| Päivämäärä | 28. huhtikuuta 1988 |
| Onnettomuustyyppi | paineräjähdys |
| Tapahtumapaikka | Kahului, Havaiji |
| Lähtöpaikka |
 Hilon kansainvälinen lentoasema |
| Määränpää |
Honolulun kansainvälinen lentoasema |
| Kuolleita | 1 |
| Loukkaantuneita | 65 |
| Eloonjääneitä | 94 |
| Lentokone | |
| Konetyyppi | Boeing 737-297 |
| Lentoyhtiö | Aloha Airlines |
| Rekisteritunnus | N73711 |
| Matkustajia | 90 |
| Miehistöä | 5 |
Aloha Airlinesin lento 243 (AQ 243, AAH 243) oli Aloha Airlinesin lento 28. huhtikuuta 1988 Hilosta Honoluluun. Lennolla tapahtui paineräjähdys, joka aiheutti mittavia vahinkoja lentokoneelle ja johti yhden henkilön kuolemaan.
Lentokone ja miehistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lennolla käytetty kone oli Boeing 737-297, joka oli valmistettu vuonna 1969. Kone oli ollut alusta asti Aloha Airlinesin omistuksessa. Koneella oli lennetty onnettomuushetkellä yhteensä 35 496 tuntia ja laskeuduttu 89 680 kertaa, mikä oli maailmanlaajuisesti toiseksi korkein luku Boeing 737:llä. Konetta ei ollut kuitenkaan paineistettu kokonaan läheskään kaikilla lennoilla, koska monet Aloha Airlinesin kohteet olivat niin lähellä toisiaan.[1]
Lentokoneen miehistöön kuului kapteeni, perämies ja kolme lentoemäntää. Kapteenilla oli onnettomuushetkellä takanaan 8 500 lentotuntia, joista 6 700 tuntia Boeing 737:llä, ja perämiehellä 8 000 lentotuntia, joista 3 500 Boeing-737:llä. Konetta ohjasi onnettomuushetkellä perämies. Koneen ohjaamossa oli kapteenin ja perämiehen lisäksi Yhdysvaltojen ilmailuviraston (FAA) lennonjohtaja.[1]
Tapahtumien kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen onnettomuutta koneella oli lennetty saman päivän aikana kolme edestakaista lentoa, Honolulusta Hiloon, Mauiin ja Kauaiin, ja lisäksi yksi lento Honolulusta Mauiin ja Mauista Hiloon. Kaikki näistä lennoista olivat sujuneet normaalisti.[1]
Lento 243 lähti Hilosta kello 13.25 (UTC–10). Lennon alku sujui ongelmitta. 24 000 jalan (7 300 metrin) korkeudessa koneen molemmat lentäjät kuulivat kovan pamauksen, jota seurasi tuulen ääni matkustamossa. Perämies katsoi taakseen ja näki, että ohjaamon ovi puuttui ja osa matkustamon kattoa oli poissa. Kapteeni otti koneen ohjaukseensa. Koneen paineistus oli kadonnut, joten lentäjät ja mukana ollut lennonjohtaja pukivat happinaamarit ja aloittivat hätälaskeutumisen. Koneessa oli niin meluista, että lentäjien piti kommunikoida käsimerkeillä.[1]
Räjähdyksen tapahtuessa kaikki matkustajat istuivat paikoillaan ja turvavyövalo paloi. Yksi lentoemännistä seisoi rivin 5 vieressä. Silminnäkijöiden mukaan lentoemäntä imeytyi välittömästi ilmavirtauksen mukana pois koneesta. Hänen ruumistaan ei koskaan löydetty. Muut lentoemännät olivat myös seisaaltaan, mutta he pysyivät koneen sisällä. Toinen heistä pystyi auttamaan ja rauhoittelemaan matkustajia. Toinen taas loukkaantui pahasti ja sai mm. aivotärähdyksen ja vakavia ruhjeita päähän.[1]
Perämies yritti ottaa yhteyden Honolulun aluelennonjohtoon, mutta ei pystynyt melun takia kuulemaan vastausta. Hän myös lähetti transponderilla hätäkoodin. Aluelennonjohto ei saanut radioviestiä, mutta lennonjohtaja näki lähetetyn hätäkoodin ja yritti useamman kerran ottaa yhteyden koneeseen siinä kuitenkaan onnistumatta. 14 000 jalan (4300 metrin) korkeudessa perämies otti yhteyden Mauin lentokentän lennonjohtoon ja ilmoitti paineräjähdyksestä ja hätätilanteesta. Mauin lennonjohto sai viestin ja valmistautui hätälaskuun. Kone teki onnistuneen hätälaskun kello 13.58, minkä jälkeen kone evakuoitiin. Onnettomuudessa kuoli yksi lentoemäntä ja 65 ihmistä loukkaantui, kahdeksan heistä vakavasti.[1]
Onnettomuuden syyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Onnettomuustutkijat totesivat onnettomuuden johtuneen metallin väsymisestä, jota syövyttävä, kostea meri-ilma oli nopeuttanut. Metallin väsyminen johti erään liitoskohdan pettämiseen. Onnettomuuden taustatekijänä tutkinta piti huollon laiminlyöntiä.[1]