Alli Paasikivi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alli Paasikivi
Alli Paasikivi vuonna 1940.
Alli Paasikivi vuonna 1940.
Suomen tasavallan presidentin puoliso
11.3.1946–1.3.1956
Edeltäjä Gerda Ryti
Seuraaja Sylvi Kekkonen
Henkilötiedot
Syntynyt19. marraskuuta 1879
Kärkölä, Suomi
Kuollut13. heinäkuuta 1960 (80 vuotta)
Helsinki, Suomi
Puoliso Juho Kusti Paasikivi
Alli Paasikivi tuberkuloosia vastustavassa postimerkissä vuonna 1947

Allina Amanda ”Alli” Paasikivi (o.s. Valve, vuoteen 1907 saakka Hildén, 19. marraskuuta 1879 Kärkölä13. heinäkuuta 1960 Helsinki)[1][2] oli presidentti Juho Kusti Paasikiven toinen vaimo. Heidät vihittiin vuonna 1934, kolme vuotta Anna Paasikiven kuoleman jälkeen.

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alli syntyi marraskuussa 1879 Kärkölän pitäjässä kenkäkauppias Andreas Hildénin perheeseen. Hän oli perheen kolmesta tyttärestä keskimmäinen. Perhe muutti Helsinkiin, kun Alli oli yhdeksänvuotias. Vuonna 1907 Hildénit vaihtoivat nimensä Valveeksi.

Alli Paasikivi kävi Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua, mutta lopetti jo 7. luokalta, koska halusi näyttelijäksi. Hän oli huomattu seurapiirien kaunotar ja pääsi näyttelemään Suomalaiseen teatteriin, jota johtivat Kaarlo ja Emilie Bergbom. Kun teatteritalo valmistui 1902, teatterin nimeksi tuli Suomen Kansallisteatteri.[3]

Alli Valve oli lähes 30 vuotta Kansallis-Osake-Pankin työntekijänä yleten vähitellen prokuristiksi. Vuonna 1934 hän avioitui kokoomuksen puheenjohtajan, valtioneuvos J. K. Paasikiven kanssa. Pari oli tutustunut Kansallis-Osake-Pankissa, sillä J. K. Paasikivi toimi pankinjohtajana.[4][3][3]

Paasikivien avioituessa Alli Paasikivi oli reippaasti yli viisikymppinen. Hän lopetti työnsä pankissa ja toimi suurlähettilään puolisona, kun J. K. Paasikivi nimitettiin suurlähettilääksi Tukholmaan vuonna 1936 ja Moskovaan vuonna 1940. Vuonna 1944 J. K. Paasikivestä tuli pääministeri ja vuonna 1946 presidentti.[3]

Alli Paasikivi ei osallistunut suoranaisesti politiikkaan, mutta hän vaikutti voimakkaasti J. K. Paasikiveen ja toimi kuin hänen yksityissihteerinsä. Hän muun muassa avasi J. K. Paasikivelle osoitettuja kirjeitä ja vastasi puheluihin päättäen, mitkä asiat hän vie eteenpäin puolisolleen ja mitkä ei.[3]

Alli Paasikivi toimi sotien aikana Lotta Svärdissä ja toimi myöhemmin sotainvalidien auttajana. Hän antoi nimensä Alli Paasikiven Säätiölle, joka perustettiin vuonna 1952 fasistisena lakkautetun Lotta Svärd -järjestön rahoilla. Alli Paasikiven Säätiö myöntää avustuksia ja apurahoja perheen sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa sekä Suomen kotien aineellisen ja henkisen tason kohottamiseksi.[5]

Alli Paasikivi on ikuistettu myös suomalaiseen tuberkuloosia vastustavaan postimerkkiin 1947.

Populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Reino Helismaan 1948 sanoittama ja esittämä kappale ”Suutarin tyttären pihalla” joutui Yleisradiossa esityskieltoon, kansan keskuuteen levisi huhu, että kiellon takana oli presidentin rouva Paasikivi. Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo arvioivat myöhemmin Ylen musiikkiraadin olleen yksinkertaisesti eri mieltä Helismaan esityksen taiteellisuudesta.[6]

Iän tai muun syyn takia roikkuva olkavarren muoto on saanut Alli Paasikiven mukaan nimityksen ”allit”. Alli Paasikivi pukeutui näyttävästi ja käytti hihattomia iltapukuja, vaikka hänen käsivarsistaan oli jo kadonnut nuoruuden piukeus. Asuvalintaa kerrotaan jopa paheksutun. Lehtikuvista Paasikiven ”allit” oli tapana retusoida pois hänen omasta toiveestaan.[7][8][9]

  1. Presidentinrouva Alli Paasikivi kuollut. Helsingin Sanomat, 14.7.1960, s. 8. Verkkoversio (tilaajille). Viitattu 5.7.2020.
  2. Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 16.7.1960, s. 2
  3. a b c d e Upea Alli – Presidentin puolisoksi päätyneen Alli Paasikiven elämäkerta www.tieteessatapahtuu.fi. Viitattu 27.9.2022.
  4. Järvenpää, Eeva: Kaunis pankkineiti hurmasi äkeän pankinjohtajan Helsingin Sanomat. 17.9.2005. Arkistoitu 11.3.2012. Viitattu 25.10.2021.
  5. 70 vuotta perhepolitiikkaa – Pysyvyyttä ja suuria murroksia www.tieteessatapahtuu.fi. Viitattu 27.9.2022.
  6. Repen ralleja Ylen Elävä arkisto.
  7. "Allit" ovat saaneet nimensä presidentinrouva Alli Paasikiven mukaan 3.9.2010. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 27.3.2014. Viitattu 26.3.2014.
  8. Talvitie, Eveliina: Allit pois ja neitsyys takaisin. (Kolumni,) Satakunnan Kansa, 10.5.2013. Alma Media. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.3.2014.
  9. Näin sai alkunsa termi allit - Rehevän Alli Paasikiven allit sensuroitiin kuvista www.iltalehti.fi. Viitattu 8.10.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Korppi-Tommola, Aura: Paasikivi, Alli (1879–1960) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Korppi-Tommola, Aura, Alli Paasikivi. Eturivin taustavaikuttaja, SKS Kirjat 2021.